Valitsimme rossipohjan, koska tonttimme on loivassa rinteessä. Maanvaraisen laatan tekeminen rinnetontille on uskomaatoman kallista. Lisäksi rossipohjan rakenne on tuulettuvuuden takia ehdottomasti paras rakenneratkaisu omakotitaloissa. Perustusten suunnittelu lähti meillä liikkeelle palaverilla pääsuunnittelija Mika Taskisen kanssa. Materiaaleiksi valitsimme valuharkot, joilla sokkeli tehdään. Niiden ladonta onnistuu vaikka pikku pakkasessa. Tosin itse valua ei pysty tekemään kovassa pakkasessa. Valuharkkoja voi myös halutessaan käyttää anturamuotteina. Harkot kasataan valmiiksi molemmin puolin anturan reunoja ja muovi levitetään harkkojen yli. Näin ollen valuharkkojen väliin jää anturamuotti. Samalla myös säästää kuluissa, kun ei tarvitse tehdä muotteja puutavarasta.
 |
| Anturamitat |
Pitkällisen mietinnän jälkeen totesin etten halua käyttää ontelolaattoja rossipohjan rakenteena. Se on ajallisesti aika hidas rakenne, vaikka itse onteloiden asennus on tunnin homma. Onteloasennuksen jälkeen ontelokenttä pitää tukkolaudoittaa (eli tukkia kaikki reunat alhaalta päin) sekä raudoittaa ontelosaumat. Näiden jälkeen tulee ontelokentän valu ja valun jälkeen ontelokentän päälle vielä eristeet ja sitten vasta oikean lattian valu. Lattiavaluun tietenkin tulee verkot ja lattialämmitysputket. Onneksi luovuttiin ontelolaattaideasta. Säästän monta työtuntia, koska valitsemani rossipohjamalli ei ole niin monityövaiheinen. Näin säästettiin ajan lisäksi myös lähemmäs tonni rahaa, koska yksi "ylimääräinen" valu jää pois, emmekä tarvitse ontelolaattojen asennukseen autonostinta. Vaikka olen työn puolesta tutustunut moniin pumppu- ja ajoneuvonnostinkuskeihin, eivät he valitettavasti pysty antamaan alennuksia ihan helposti. Ja ymmärrän sen, koska en itsekään mielellään tee muille ilmaista työtä.
Näin Finnfoam:in ratkaisun ensimmäistä kertaa Youtubesta ja jo ensimmäisellä katselukerralla ihastuin järjestelmään täysin. Katsokaa siis kyseinen video tästä alapuolelta, jotta idea hahmottuu paremmin. Toisessa videossa asennetaan samaa eristettä rintamamiestaloon. Ainoa ero on, ettei itselle tule reunaviistettyä mallia.
Eli Finnfoam FI-K600 eristeet tulevat liimapuupalkkien päälle, jotka ovat 210 mm korkeita. Liimapuupalkin yläpuolelle eristettä jää näkyviin 85 mm. Sen päällä on heti asennuksen jälkeen turvallista kävellä. Suoraan tämän levyn päälle tulee raudoitus ja lattialämmitysputket. Eli suomeksi sanottuna, vain yksi valukerta hoitaa koko lattian valun. Taskisen kanssa rakennetta suunnitellessamme päätimme käyttää erilaista palkiston kiinnitystä kun yllä olevissa videoissa. Vaikka kulmaraudoilla palkit saataisiin hyvin kiinni, sivukiinnitykseen en pidemmän päälle kuitenkaan luottaisi niin paljon kuin vaihtoehdossa jossa palkki lepää sokkelin päällä. Eli kun sokkeli on tehty 250 mm syvällä valuharkolla, vaihtuu se palkiston asennuskohdassa 200 mm syväksi valuharkoksi. Näin sokkelin sisäpuolelle jää 50 mm leveä "huuli" jonka päälle asennetaan 45x45 mitallistettu puu, johon on helppo kiinnittää kulmaraudat naulaten. Näin palkisto jää kannolle sokkelin päältä ja rakenne on kestävämpi kuin animaatiovideossa.
 |
| Ulkosokkelin leikkaus |
Palkiston päälle vain painetaan levyt videon tavoin ja jokainen sauma vaahdotetaan uretaanivaahdolla. Järjestelmän päälle tulee suoraan valu, joka on kantava rakenne heti valmiina ja samalla vaivalla/rahalla tulee rossipohjaeristys. Finnfoamin asiantuntija kertoi, että tällä rakenteella tehdään Suomessa noin 100-200 pientaloa vuodessa. Itseäni harmitti kun en löytänyt yhtään blogia jossa kerrottaisiin kyseisen järjestelmän käytöstä, esimerkiksi uretaanvaahdon menekki olisi mukava tietää etukäteen eli noin määrät lattianeliötä kohti. No nyt sen pääsee itse omassa projektissa laskemaan ja kertomaan omat käyttökokemukset.
 |
Palkkeja tulee 48 kappaletta. Niiden leveys on 51 mm ja korkeus 400 mm. Pituutta tulee kahta erilaista; 4 912 mm ja 4 312 mm. Ne kun tilataan suoraan Metsä Woodsilta, vältytään jälleenmyyjien katteiden maksamiselta.
 |
| Ulkosokkelin leikkaus |
Loppujen lopuksi tykkään haastaa itseäni uusilla työtavoilla. Nytkin työmaalla asennan Suomen ensimmäisenä miehenä Dokan uusinta muottikalustomallia, jota käsittääkseni on vain Saksassa käytetty aikasemmin. Olen törmännyt useasti työmaalla niin sanottuihin "vanhanliiton miehiin", jotka ova tehneet asiat yli 20 vuotta samalla tyylillä ja saattavat olla täysin uutta vastaan. Minun mielipide on se, että tyylejä ja tapoja tehdä asioita on tuhansia ja myös muillakin aloilla rakennusalan lisäksi on tarpeellista päivittää toimintatapoja silloin tällöin, kouluttautua ja oppia uutta. Kaavoihin kangistuminen ja "vanhaan" jumiutuminen ei avaa näkökulmaa uusista vinkkeleistä.
Mikko
PS. Päävalikossa tuossa vasemmalla on mahdollisuus tilata sähköpostiin blogipäivitykset, niin olet heti ajan tasalla kun tapahtuu jotain uutta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti