Näytetään tekstit, joissa on tunniste proveko. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste proveko. Näytä kaikki tekstit

perjantai 24. marraskuuta 2017

Sähkökalusteiden asennus

Viimein on se hetki kun saa soittaa Provekon Vesalle ja pyytää häntä kytkemään lamput ja rasiat paikalleen. Pääsee hetkeksi nauttimaan projektin nytkähtämistä pykälän verran eteenpäin ja näkee konkreettisen edistymisen. Ja se valo. Nyt kun illat pimenee päivä päivältä, on aivan mahtavaa saada viimein työskennellä "normaalissa" valossa, eikä jokaista työtehtävää varten tarvitse virittää omia lamppuja. Jokainen työvaihe tähän asti on vaatinut usean jatkoroikan vetämisen ulkoa sisälle, jotta akut saa ladattua ja valo riittää työkohteessa.

Kaikki talomme valot ovat LED-valaisimia kuten aikasemmin on tullut jo mainittua. Lisäksi kaikki LED-alasvalot on täysin säädettäviä. Valon värisävy on 4000K (kelviniä), koska emme halunneet taloomme yhtään kellertävää valoa. Hehkulampun kellertävä värisävy on 2800K ja auringon paiste ulkona 5600K. Meidän valosävyF 4000K antaa puhtaan valkoisen valon. Valaisimien kättöikä on 30 000 tuntia, eli normaalissa käytössä käyttöikä on noin 30 vuotta. Valaisimelle tulee Suomessa köyttöä keskimäärin 1 000 tuntia vuodessa. Vertailuksi voisi sanoa, että normaalin hehkulampun käyttöikä on noin 1 000 tuntia, eli on normaalilla käytöllä vaihdettava vuoden välein. Lisäksi mikäli joskus itse tai seuraava asukas haluaa vaihtaa valojen värisävyjä tai valaisinmalleja, se onnistuu samoihin reikiin. Lähes jokaiselta valmistajalta löytyy kyseisiin aukkoihin sopivia valaisimia, eli vaihtoehtoja löytyy. Sekä tulevaisuudessa kun vahemmatkin talot siirtyvät LED-valoihin tarjonta vain paranee. Pakko mainita, että kun vanhoissa rintamamiestaloissa poistaa kaikki hehkulamput ja vaihtaa tilalle LED-valaisimet, tarvitsee monessa tapauksessa talon lämmitysjärjestelmässä vastaavan noston. Meinaan hehkulamput myös lämmittävät huonetilaa merkittävästi, LED-valot eivät sitä niinkään tee. LED-valaisimiin siirryttäessä valaisimista johtuva lämpö pienenee, jolloin talon lämmitysjärjestelmän kautta luovutettava lämpöteho kasvaa. Mikäli talo on suoralla sähkölämmityksellä, ei lämmitystavan muutoksella ole vaikutusta. Jos taas talo on varustettu maalämpöpumpulla, lämpö tuotetaan paremmalla hyötysuhteella. LED-valojen pienempi hukkalämpö on myös kesällä parempi, jolloin lämmitystä ei tarvita.


Käydään valojen asennus läpi kuvina:


Tässä on koko omakotitalon sähkökalusteet. Aikamoinen kasa. Onneksi nämä on sähkömiesten heiniä ja itse saan keskittyä timpurin hommiin.

Aluksi Vesa kiinnitti katkasimien rungot kojerasioihin.

Sitten kalusteiden kaulukset kiinni.

Näin pieni osa hoitaa LED-valojen "älyllisen" toiminnan eli valon tehon säädön. Kuten kuvasta voi päätellä, osa ei ole hirveästi timpurin peukaloa isompi... Tosin koonsa ansiosta tämä mahtuu kojerasian sisään katkaisimen taakse.

Ja tässä lopputulos. Me ei haluttu asuntoon yhtään 90-luvun pyöritettävää valonsäädintä. Joten toteutus tehtiin perinteisillä painokytkimillä. Kerta painasulla valot saa päälle/pois ja valon säätäminen tapahtuu katkaisinta pohjassa pitämällä. Valo muistaa mihin kirkkauteen se on jätetty, eli syttyy samalla valoteholla seuraavan kerran sytyttäessä.

Jokaisen LED-alasvalon väliin tulee muunnin. Ne tulivat jokaisen valopaketin mukana.Valmistajan sanojen mukaan: "SylFlat LED:issä on suomalaista asennustapaa helpottava ketjutettava liitin MMJ-käyttöön, joten asennus on erittäin helppoa ja nopeaa". Muuntimen päässä on pikaliitin, joka sopi suoraan kiinni LED-valaisimeen. Mikäli lampun joutuu joskus irroittamaan, se onnistuu ilman sähkömiestä. Samaten takaisin laitto.

Olokeittiön ja eteisen valaisimien halkaisija on 205 mm ja sillä on tehoa 18W, eli riittää varmasti. Jokaisen valaisimen mukana tuli himmennettävä LED-ohjain, eli valot on täysin säädettävät. Merkiltään valot ovat Sylviania Sylflat LED. Valotehoa näistä isoista irtoaa 1790 lumenia, eli jopa "liikaa" tehoa asuinkäyttöön. Mieluummin haluan itse säätää valojen tehon, joten valoja saa varmasti säädettyä oman maun mukaan.
Hyvä puoli valaisimissa on erittäin ohut rakenne. Valon mekanismin jousi on korkein kohta ja se tarvitsee toimiakseen vähintään 26 mm tilan. Itselläni tilaa on 47 mm, eli valo pääsee myös tuulettumaan tarpeen vaatiessa. Asennus on helppoa, sivuilla olevat kaksi jousta pitää valaisimen paikallaan. Näiden jousten takia asennusreiäkä kannattaa tehdä mieluummin millin tai kaksi isommaksi, muuten valaisinta irrottaessa saattaa katosta lohjeta palasia. Olen törmänyt työmailla tapauksiin, jossa asiakas halusi maalata gyproc reiän "sivut". Ettei asennuksessa ja mahdollisessa irroituksessa tippuisi kipsipölyä. Tämä on kuitenkin turhaa työtä. Enemmän vaivaa kuin hyötyä...

Valot istuvat kattoon hyvin ja eri värisen kauluksen ansiosta valaisinosuus näyttää olevan "syvempänä". Kuvan taustalla näkyy myös perinteisen riippuvalaisimen varaus, joka löytyy joka huoneesta. Varauksen asennus on käytännöllistä ja helpottaa työskentelyä, koska riippuvalaisimen paikkaa pystyy pitämään samalla jakorasiana. Näin kattoon ei tule ylimääräisiä rasiapaikkoja ja huoltaminen on tarvittaessa helpompaa.

Eteiseen tuli yksi valo, jota liikkeentunnistin ohjaa täysin. Aamusin ei tarvitse arpoa puoli unessa mikä on eteisen valo. On se kuitenkin mukava olla jotain valoa eteisessä päälle pukiessa. Etenkin kun lähden töihin aamulla 5-6 maissa ja muu perhe jää vielä nukkumaan. Enpä vahingossakaan herätä muita. Eteisen valo on sijoitettu "arkieteisen" puolelle, eli syvennykseen josta valo ei vahingossakaan loista muualle. Näin voi anoppi ja appiukkokin nukkua sohvalla rauhassa, ilman että valo herättää heitä. Tuo kuvassa oleva pieni puolikas pallo on liikkeentunnistin. Valon käyttöajan saa säädettyä 30 sekunnista aina 30 minuuttin asti. Myös herkkyys eli valon voimakkuus on myös säädettävissä. Valo ei siis syty kirkkaassa päivänvalossa, vaan vain sillon kun on tarpeeksi hämärää. 

Makuuhuoneisiin tuli saman sarjan LED-alasvalaisimet, mutta koko oli hiukan pienempi. 155 mm halkaisia ja 1190 lumenin teho riittää tilaan mainosti (jopa liiankin hyvin...). Jokaiseen makuuhuoneeseen tuli neljä valaisinta ja keskelle paikka riippuvalolle. Sekä tietenkin jokaiseen asuintilaan on tultava palovaroitin, joka on talon valmistumiseen asti oransissa hupussa. Näin työmaalla oleva pöly ei hajota varoitinta. Nykytaloissa jokainen palovaroitin on kytkettävä verkkovirtaan ja lisäksi niissä on oltava erikseen patterit sähkökatkojen varalle. Tämä aiheuttaa sen, että palovaroittimien kytkentä on nykyään sähkömiesten hommia, eli itse uudiskohteeseen ei saa varoitinta kytkeä. Tosin mikään laki ei kiellä lisäämästä omia patteritoimisia varoittimia asuntoon, mutta niitä on kyllä uusissa asunoissa aivan tarpeeksi. Jokaisessa asuintilassa on oltava palovaroitin jokaista 60m2 kohden eli meidänkin asunnossa niitä on viisi.


Ulkopuolen sähkötyöt


Kuvassa on katoksen päävalaisin, joka käynnistyy lämpösäteilystä. Eli valaisin ei syty hiirestä tai tuulten liikuttelemista lehdistä, vaan ihmisen ruumiinlämpön säteily sytyttää lampun. Viivettä on hiukan enemmän kuin perinteisessä liikkeentunnistimessa, mutta se parin sekunnin viive ei haittaa käytössä ainakaan minua. Pääasia, ettei valo räpsy vähän väliä niin sanotusti turhasta. Vieressä on Monza seinävalaisin, joka valaisee ylös sekä alaspäin tuoden hienon valokiilan valon ala- ja yläosaan.

Seinävalaisimissa on oma kiinnitysosa, joka asennetaan paikoilleen propuilla. Tämän jälkeen valaisimen runko kiinnitetään paikalleen.

Antrasiitinharmaa sopii mielestäni hyvin talon seinään. On ainakin erottuva yksityiskohta ja tämän avulla näkee avaimen reiän pimeässäkin ilman kännykän taskulamppua. Lisäksi valaisin antaa talolle mukavan ulkonäön hämärällä ja pimeässä.

Ovikelloksi valikoitiin Spore True alumiini/valkoisena. Ovikellon halkaisia on 45,7 mm ja syvyys 19 mm. eli pitäisi erottua seinästä vaikka kooltaan on suht pieni. Valon avulla ovikellon havaitsee jopa pilkkopimeässä. Joissain uusissa taloissa näkee, että ovikello on toteutettu valokatkaisialla. Tosin ongelmana näissä on mielestäni se, että katkaisijaan pitää laittaa teksti ("ovikello" tai "ding dong".), että hoksaa sen olevan ovikello... Eikä ovikellon hinta ole mielestäni päätä huimaava. Sen saa nimittäin alle 60€ lähes joka kaupasta.


Sähköpääkeskus irroitettiin viimein "väliaikaisesta" kiinnityspaikastaan. Se oli nimittäin eurolavaan kiinnitettynä lähes puoli vuotta. Keskuksen kohdalta kaivettiin sepelit reilusti sivuun, jotta saadaan kaikki johdot kuljetettua nätisti maan alla keskuksen sisään. Periaate on, että keskuksen alaosa jää muutaman sentin verran sepelin sisään. Näin lapset ei pääse koskemaan johtoihin, eikä vaaraa aiheudu johtojen ollessa maan alla.

Lopputulosta kelpaa katsella. Kuvan johto on 16A voimavirtajohto, joka menee oviaukosta sisälle. Siellä on pienityömaakeskus ja 6kW lämmitin kuivaamassa sisätiloja. 

Lopuksi Vesa tietenkin kytki kaikki sähköt käyttöön (pistorasiat ja ulko/sisä valaisimet).

Talon ulkonäkö muuttui mukavasti. Valaisimet istuu talon väreihin todella nätisti. Pääoven (nyt vielä raksaovi paikoillaan) molemmille puolille tuli seinävalaisimet. Ne antaa kivan tunnelmavalaistuksen pääovelle. Ja hämärässä katoksen kattovalo valaisee kunnolla koko pääsisäänkäynnin. Talon pääsisäänkäynnin puolelle, molempiin nurkkien luokse tuli pistorasiapaikat. Kaikissa ulkopistorasioissa riittää potku vaikka sähköauton lataamiseen.





Mikko

perjantai 8. syyskuuta 2017

Sähköä ilmassa


Sovin Proveko Oy:n Vesa Niskasen kanssa, että asennamme piuhat yhdessä. Alkuun kun päästiin, laittelin johdot melkein joka huoneen kattoon sillä aikaa kun Vesa kytki piuhoja keskukseen. Vaikka en olekaan hirveästi vedellyt sähköjä työmailla, syntyi tästä silti monien satasien säästö. Sähkökaapelia vedettiin taloomme noin 1500 metriä, joka on keskivertoa omakotitaloa nähden reilusti enemmän. Samankokoiseen "normaaliin" sähköjärjestelmällä varustettuun taloon tulee vain noin 1000 metriä kaapelia. Näiden lisäksi asensin vielä kaiutinpiuhaa 123 metriä, eli tämän talon elektroniikassa ei ole ainakaan säästelty. Yksi asia mikä lisää kaapelin menekkiä on se, kun kaikki valot on kattoon upotettavia LED-alasvaloja. Lamppujen perinteiset varaukset jätettiin silti jokaiseen huoneeseen.

Ensimmäisen päivän kaapelit. Vesa toi seuraavalle päivälle vähän lisää, ettei vaan lopu kesken.

Linjavedot


Aluksi vedimme taloon kaikki linjavedot, eli päävirran syötöt. Niiden lähtö tapahtui sähkökaapin yläpuolelta ja kulkivat putkihyllyn kautta huoneistoon. Putkihylly oli mukavan tilava ja sitä kautta sai kuljetettua isotkin niput kerralla. Yleensä ryhmäjohdotuksissa useampi johto teipataan yhteen (mikäli johdot menevät samaan paikkaan) ja ne kuljetetaan nipussa keskukselta vaikka olohuoneen television paikalle. Näin säästyy turhalta juoksemiselta ja saa kerralla kaapeloitua useamman sähköpisteen.

Kun ryhmien syötöt on saatu vedettyä paikalleen, kaapeloidaan ryhmän muut johdotukset kuten valaisimet, kytkimet ja rasioiden välit. Kaapeloinnin jälkeen asennetaan kojerasiat kytkimiä ja pistorasioita varten ja kytketään katon jakorasiat valmiiksi.


Aina kun tietty johto oli asennettu, merkattiin se piirustukseen yliviivaustussilla. Näin varmistetaan kaikkien kaapelien paikallaan olo. Kuvasta huomaa että kaikki valaistukseen liittyvät ja suurin osa rasioista on asentamatta.
Kaapeleita alettiin nykiä paikalleen eteisestä. Kun pääty oli paikallaan, piuhat katkaistiin siten, että ne yltää pujottaa sähkökeskuksen päälle.

Kulkureitit


Putkihylly on talon tärkein kulkureitti. Sitä hyödynnettiin niin paljon kuin mahdollista. Sitä pitkin oli nopeaa viedä isojakin kaapelinippuja. Ja helpottaahan se tulevaisuudessa (jos haluaa jotain muokata), kun tietää 90 % talon sähköjohdoista kulkevan putkihyllyllä. Hylly on lisäksi myös "ilmava" ja sähkökaapelit pääsevät "hengittämään" vapaasti. Eivät siis pääse kuumenemaan niin herkästi.

Putkihyllyltä puuttui vielä asennusvaiheessa putkien kannattimet. Tämä tosin oli taktinen veto, koska nyt riitti johdon heittäminen seinän yli. Jos kannattimet olisivat olleet paikallaan, olisi työskentely ollut paljon hitaampaa. Ja siten myös kalliimpaa, koska maksoin Provekolle töistä tuntilaskutuksella.

Kaikki tarpeelliset piuhat on hyllyllä.

Kuitenkaan ihan jokaiseen kohtaan ei pystynyt viemään johtoja putkihyllyn kautta. Ne jouduttiin pujottamaan perinteisesti katossa kakkoskakkosen (47mmx47mm) ja muovin välistä. Kaiversin seinän kakkoskakkosiin urat käsisirkkelillä, josta tarvittavat sähköjohdot sai pujotettua. Laitoin naulan "stoppariksi" alapuolella olevan kuvan mukaisesti. Näin kaapelit eivät jää villan sisälle, eivätkä täten pääse lämpenemään liikaa. Nämä samanlaiset kolot voisi tehdä poranterälläkin, se ei vaan ole yhtä nopeaa kuin käsisirkkeli ja vasara. Sähköjohtojen läpivientireiälle on olemasa nyrkkisääntö. Se on aina kolme kertaa isompi reikä kuin kaapeli on paksu. Näin sähköjohto pääsee väistymään pois mahdollisen ruuvin tieltä, eli on täten turvallisempi ratkaisu. Otetaan esimerkki vaikka taulun kiinnityksestä. Mikäli satut lyömään naulaa juuri sähköjohdon kohdalle, pääsee sähköjohto liikkumaan sivuun pois naulan edestä, eikä täten aiheuta vaaraa. Johtoja ei saa kuljettaa eristeen sisällä lämpenemisestä johtuen. Eristeen läpimenoissa käytetään suojaputkea, jolloin seinävillat eivät paina kaapeliaja kaapeli jäähtyy hieman paremmin. Tyypillisesti eristeen läpi viedään ulosmenevät johdot ulkovaloille ja pistorasioille.

Aluksi sirkkelillä noin 25 mm urat kakkoskakkoseen.

Sitten vasaran naulannyppijällä lyödään ura pois. Yleensä lähtee yhdellä tai kahdella napautuksella.
Tässä näkyy tyyli miten olen laittanut sähköjohdot ilman että ne kulkevat villan sisällä. Nyt jokaiseen kakkoskakkoseen on tehty ura ja ura on lyöty "umpeen" 90mm naulalla. Näin johto pääsee liikkumaan urassa tarpeeksi, eikä kulje ollenkaan villan sisällä. Ja mikä parasta levytyksessä johto ei jää kakkoskakkosen päälle, sekä jokaisen johdon paikan saadaan mitoitettua ettei kiinnitetä gyproc levyä juuri sähköjohtojen kohdalta.

Johdotukset ja LED-valot


Tämä on pienempi kodinhoitohuoneen vessamme. En ole ikinä nähnyt näin paljon piuhaa näin pienen huoneen katossa. Oikeanpuoleiset johdot (teipattu oranssilla teipillä) on kaiutinkaapeleita.
Suihkutilan katto muistuttaa myös enemmän viidakkoa kuin pesutiloja. Tännekkin tuli kaiutinkaapelia, upotettuja LED-valaisimia ja suihkuseinän kattoon LED-nauha.
Olohuoneen LED-valojen johdotuksia. Lenkkien kohdalle tulee integroitu LED-valo. Datakaapeli ja pistorasioiden piuhat menee kuvan vasemmassa reunassa talon nurkalle.
Tyttäremme Kiran huone. Kuten kuvasta näkyy, jokaiseen makuuhuoneeseen tulee perinteisen lampun varaus keskelle huonetta. Kuvassa näkyy myös LED-valojen johdot, niitä tulee jokaiseen makuuhuoneeseen neljä. Sekä tietenkin jokaisessa asuintilassa on palohälyytin. Nykyyän se pitää olla verkkovirtaan kytketty ja lisäksi sisällä pitää olla paristot. Ei tarvitse montaa vuotta mennä taaksepäin, kun pelkkä patteritoiminen palohälytin kelpasi.
Autostudiolta sain matkaani 200 metrin kaiutinpiuharullan, sitä jäi yli 77 metriä. Eli kaiuttimiin minulla meni kaapelia 123 metriä. Olisi voinut mennä hiukan vähemmänkin. Kiersin tarkoituksella kaikki isoimmat sähköjohtopesäkkeet kaiutinpiuhalla , ettei äänenlaatuun tulisi vahingossakaan häiriöitä. Vedin kaiutinkaapeleita 10 kappaletta, pikku vessaan kaksi piuhaa (oikea ja vasen), jotta sinne saa asennettua stereoääni-kaiuttimen. Muihin riitti yksi kaiutinkaapeli per kaiutin, koska niillä luodaan stereoääni kahdella eri kaiuttimella.
Tässä kohtaa sähköjohtoja kytkiessä tuli huomattua se, ettei vaatteiden vaihto syvennykseen ole tulossa yhtään pistorasiaa!  Se olis ollu iso kämmi, kuitenkin aika moni nainen haluaa käyttää hiustenkuivaajaa tai suoristusrautaa suihkun jälkeen. Täten paras paikka sille olisi juuri tuossa syvennyksessä. Kun kuvaa katsoo tarkkaan, siinä näkyy kaksi suihkun kaiutinpiuhaa ja yksi kodinhoitohuoneen kaiutin piuha. Jokaiseen kaiutinkaapeliin on merkitty molempiin päihin mikä kaiutin on kyseessä, jotta kytkeminen olisi huomattavasti helpompaa.


Sähkökeskus


Tämä on osa-alue johon en itse koske pitkällä tikullakaan. Vasta kun Vesa sanoo, että kaikki toimii, voin mennä tarvittaessa kytkemään automaattisulakkeen takaisin päälle. Tässä kuitenkin muutama kuva sähkökeskuksen kytkemisestä, niitä johtoja meinaan oli paljon.

Vesa asentamassa johtoja keskukseen.
Kytkennät menossa. Sen verran ymmärrän sähkötöistä, että keltavihreä on maajohto. Tuohon sähkökeskusken alaosaan tulee Elisan valokuituboxi, eli taloomme tulee ainakin riittävän nopea netti.

Läpiviennit ja niiden teippaus


Jouduttiin viemään muutamia läpivientejä seinän läpi. Sinänsä näissä ei ongelmaa ole, kunhan muistaa tiivistää jokaisen läpiviennin reilusti teipillä. Ja nyt kun mennään villatilan läpi, jokaisessa läpiviennissä pitää olla suojaputki. Jokainen reikä porataan "vinoon" siten, että mahdollinen putkeen päässyt vesi pääsisi valumaan pois. Halusin teipata huolella kaikki läpiteippaukset, koska jokainen vuotopaikka on huomattava kustannus sähkölaskussa. Olisimpa tajunnut vetää kurttuputket rappauslevyn ja tuulensuojalevyn välissä tarpeeksi ajoissa. No kaikkea ei voi aina muistaa. Nyt vain teipataan enemmän ja astetta tarkemmin.

Reikä mitoitettiin ulkopuolelta kohdalleen ja porattiin loivasti yläviistoon.
Kurttuputki (taipuisa sähköjohdon suojaputki) teipattiin sisäpuolelta poranterään.
Terää vedettiin varovasti takaisin päin ja sisältä autettiin työntämällä kurttuputkea. Näin putki menee suoraan. Se katkaistaan oikesta kohdasta sisältä siten, että kurttuputki alkaa juuri muovin kohdalta.  Ennen teippausta uretaania laitetaan reiästä, joka turpoaa ja pitä huolta, ettei kylmäsiltoja synny vahingossakaan. Sähköjohto saadaan teipattua tiiviisti höyrynsulkumuoviin, teippi on halpaa sitä ei kannata ruveta säästelemään. Niin kun Mikan kanssa aina puhutaan siitä, että: "Omaan taloon saa ampua niin monta naulaa kun haluaa!". Sama pätee teippaamiseen. Mitä huolellisemmin teippaa, sitä parempi. Säästöt kuitenkin "ei niin hyvin teipattuun taloon" verrattuna on helposti yhden etelänmatkan verran vuodessa.
Aluksi leikkasin neljä noin 5 cm pätkää, neljä reilu 10 cm pätkää ja yhden noin 7 cm pitkän teipin. Sitko teippi on oikeasti todella hyvää teippiä, liimaa jää asennuksessa sormiinkin ja ei muuten lähe ihan helpolla pois.

Jokainen läpivienti tiivistettiin vielä uretaanilla. Mutta vain sisäpuolelta! Mikäli tavalla tai toisella suojaputken sisään pääsisi vettä, se valuisi näin ollen talon ulkopuolelle.

Lyhyimmät teipit neliön muodostelmassa tiiviisti johdon ympärille siten, että jokainen nousee hiukan sähkojohdon päälle.

Sen jälkeen samalla tyylillä pidemmät teipit. Nyt liitos on jo tiiviimpi kuin mikään ohje käskee. Se ei tosin vielä riitä minulle...

...Vaan laitoin vielä yhden teipin johdon päälle. Jokainen teippi nousi noin 5-10 mm johdon päälle. Tällä teipillä saadaan kiristettyä se pysyvästi tiiviiksi, eikä johto lähde liikkeelle vaikka johdosta nykäisisi kovempaakin.


Tässä yläpuolella video valmiista teippauksesta. Vaikka johtoa nykii kovastikin, ei se liikahda mihinkään. Tämä ei ole tietenkään ainoa oikea tapa. Kukaan ei kuitenkaan jälkikäteen arvostele sitä kuinka tiiviys on saavutettu. Pääasia on, että on tiivis ja teippaus kestää.


Poppikaapelit


Autostudiolta saatu kaapelikela meni hyvin sähkömiehen alustan päälle, joten ei tarvinnut käsin pyöritellä, vaan vetämällä johtosta tuli niin paljon kuin sitä tarvitsi.

Kaikki kaiutinkaapelit tulevat teknisen tilan nurkkaan. Sinne sijoitetaan tarvittavat vahvistimet.

Ulos tulee kaksi kaiutinta, niille tuotiin siis johdot seinän läpi. Toisen paikka on kodinhoitohuoneen oven yläpuolella ja toinen sijaitsee olohuoneen ison ikkunan ja olohuoneen oven välissä. Molemmat ovat tietenkin samalla korkeudella, 

Rasioiden asennus


Ulkoseinän rasioiden taakse piti asentaa vanerinpalanen, johon rasiat saa kinnitettyä. Rasiat asennettiin lattiasta rasian keskelle 20 cm. Valojen kytkin on yleensä 100 cm lattiasta, kytkimien korkeutta voi halutessaan muuttaa. Meidän kytkimet tulivat 110 cm lattiasta. Alin on aina juuri sen huoneen/tilan katkaisin. Mikäli katkasimia tulee enemmän, tulee loput katkasimet tämän yläpuolelle. Termostaatit asennettiin 160 cm lattiapinnasta.

Meille tulee pääoven luokse eteiseen kotona/poissa-kytkin. Kotonta lähtiessä on helppo painaa yhtä kytkintä ja saa valot sammuksiin. Kotiin tultaessa saa puolestaa yhtä nappia painamalla samat valot päälle, jotka kytkimellä sulkeutuivat lähtiessä.


Kuvan kojerasia ruuvattiin kevyesti vaneriin, ilman että ruuvi menee läpi vanerista. Tarkoitus on vain pitää rasioita paikallaan Gyproc levyn asennuksen ajan. Gyproc pitää huolen, ettei se enää lähde siitä mihinkään, koska rasia tulee gyproc levyn pintaan, ja levyyn porataan reiät  73 mm terällä (oikea koko 70 mm). Tykkään tehdä muutaman millin isomman, jotta rasian saa käännettyä varmasti suoraan seinässä. Kuitenkin, vaikka rako olisi reilun sentin isompi, rasioiden peitelevyt peittävät ne.

Sähkömies kytki kaikki kojerasiat, itselleni jäi vielä aikamoinen rasioiden asennus. Mutta hyvä niin, mieluummin kiinnittelen itse rasiat seiniin. Myöhemmin kerron lisää niiden kiinnityksestä.

Valaisimet


Laitan tähän kuvia LED-valoista, jotka valitsimme kotiimme. Jokainen valo on värisävyltään 4000K. Emme halua missään nimessä seinien näyttävän kellertäviltä, vaan valon pitää olla mahdollisimman luonnollinen. Meille tulee valot viiteen eri tilaan liiketunnistimella. Nämä tilat ovat arkieteinen, vaatehuone, tekninen tila ja tietenkin molemmat vessat. Arkieteisen liikkeentunnistin on ehkä tärkein, mikäli tulee myöhään kotiin tai lähtee aikaisin. Eipähän herää esimerkiksi olohuoneessa nukkuvat vieraat. Vessoihin se ratkaisu tehtiin ihan käytännön syistä. Sinne tosin syttyy liikkeentunnistimella "perusvalo" ja napista painamalla saa "meikkivalon päälle. Vaatehuoneeseen ajateltiin liiketunnistin siitä syystä, ettei katkaisimet veisi hyllytilaa. Jos katkaisimen olisi laittanut tyttären huoneen puolelle, saattaisi valo olla päällä koko ajan. Nyt vaatehuoneen valo syttyy automaattisesti, kun sinne menee. Samalla tavalla toimii myös teknisen tilan valo. 

Kilpailutimme valoja muutamasta paikasta. Tulimme kuitenkin siihen lopputulokseen, että päästään helpommalla, jos saadaan sähkömiehen kautta kaikki valaistukset. Hän kytkee valot, valot saadaan taloon oikeana päivänä ja takuujutut sujuvat helposti.

Näitä upotettuja LED-alasvaloja tulee kahta eri kokoa, isommat oloketittiöön ja käytävään ja pienemmät makuuhuoneisiin.
Alasvalot saarekkeen päälle.
Kylpyhuoneen spotit.

LED-profiili keittiön ja kodinhoitohuoneen välitilaan, sekä keittiön kaapiston päälle.
Teknisen tilan ja vaatehuoneen valaisin.

Ulkovalaisimet pääoven molemmin puolin ja muihin oviin vain yksi.
Numerovalo kyltti talon kulmaan.





Yhteenveto


Sähkösuunnitelma näytti tältä, kun kaikki johdot ja kojerasiat oli asennettu. Kaikki kuvassa olevat tehty ja muutama ylimääräinenkin...


Laitoin molempiin vessoihin varauksen peilivalolle. Eli mikäli jossain vaiheessa haluaa erikseen peilivalon, se onnistuu, koska yksi kojerasia laitettiin peilin paikan taakse. Siihen vietiin katossa olevalta LED-lampulta kulkureitti kurttuputkella. Eli mikäli peiliin haluaa valon, sähkömies saa asennettua sen kuntoon vartissa. Sähkörasioita tuli taloon vielä asennusvaiheessa useampi lisää, keittiöön tuli muutama ylimääräinen. Sekä yksi merkittävä unohdus meinasi käydä vaatteiden vaihtotilassa (tila mistä mennään suihkuun), koska sieltä puuttui pistorasia täysin. Se on kuitenkin vessan lisäksi ainut paikka, missä naiset käyttää hiustenkuivainta. Olisin saannut kuulla siitä unohduksesta emännältäni varmasti joka päivä, joten hyvä että muistin.

Vielä on jäljellä paljon kojerasioiden asennusta, mutta ne kerkeää IV-putkien asennuksen ja tiiveysmittauksen jälkeen. En nimittäin levytä mitään seinää umpeen ennen kuin saan tarpeeksi hyvät paperit tiiveysmittauksesta. Niin kauan, kun rakenteet on esillä, niitä on helppo parannella. Mikäli siis jostain havaitaan lämpövuotoa tai muuta vastaavaa.


Mikko