sunnuntai 10. kesäkuuta 2018

MAJASÄNKY TYTTÄRELLE KEITTIÖKAAPEISTA



Koska tyttäreni huone ei ole mahdottoman iso (n. 10m²), pitää tila käyttää mahdollisimman hyvin hyödyksi. Lupasin tehdä Kiralle majan jo talon suunnitteluvaiheessa, mutta silloin maja oli vain suunnitelma-asteella omassa päässäni. Kira piti huolen siitä ettei lupaamani asia unohdu, etenkään päiväkodissa... Siellä hän oli lähes päivittäin puolen vuoden ajan puhunut siitä, miten "Isi jakentaa minulle majan".

Emäntä halusi kasata Kiran majan rappuset ja tottakai tytär halusi tulla auttamaan.

No sitten itse asiaan. Pitäähän sitä lupaukset pitää ja etenkin saada tyttärelle rakennettua jotain mistä hän oikeasti tykkää. Karkeasti olin suunnitellut tekeväni majan keittiökaapeista, jotta samalla saisin säilytystilaa ja vaatekaappi"ongelman" ratkaistua. Kira haluaa itse valita vaatteensa aamuisin ja hän haluaa ottaa ne myös itse. Näin ollen normaali kaksi metriä korkea vaatekaappi olisi meille aivan turha, metrin korkuinen on juuri passeli hänen käyttöönsä.

Suunnitelma lyhyesti ja syyt valinnoille:

  • Standardikokoiset keittiökaapit on halpoja
  • Niiden korkeus on aika ideaali, vain pieni sokkeli riittää
  • Ovet sisältyvät valmiiksi hintaan, joten majaan on valmis ovi
  • Tason raketaminen kaappien päälle tuo nukkumapaikan "parvelle"


Tilasin kaappeja Domukselta neljä kappaletta, kolme 60 cm levyistä kaappia ja yhden 50 cm leveän. Mennään seuraavaksi kuvina itse rakentamiseen:

Ensimmäinen homma oli sovittaminen, kokeilin eri vaihtoehtoja.

Päädyin viemään majan mahdollisimman lähelle oven karmia, lisäksi näin tekemällä sain huomaamattomasti pistorasian kautta majaan sähköt. Ylemmässä kuvassa näkyy pistorasia, josta vedin LED-valot majaan.

Majan korkeus tuli suoraan Ikean "rappusista", joka ihme kyllä kesti oman (n.100 kg) painon nätisti, ilman ylimääräisiä ääniä. Eli varmasti kestää tyttäreni leikitkin.

Koska majan korkeus määräytyi rappusista, tein Kastellin ylimääräisistä runkopuista sokkelin majalle (48x198 mitallistettu runkopuu). Näin järeä puu siksi, että sillä saatiin lähes kerralla oikeaan korkoon. Tein ilmareikiä reilusti, jotta majassa kiertää ilma kunnolla.

Koska runkopuu ei ihan riittänyt, korotin vielä riman palasilla sokkelin oikeaan korkoon.

Tässä yksi syy korotukselle. Nyt pistorasia jäi juuri sopivasti majan kaapistojen alapuolelle.

Majaan piti tehdä kulkuväylä, eli potkaisin takavanerin irti. Yllättävän kevyesti parilla potkulla sai nätisti poistettua takaosan. Tosin ei nämä Domuksen kaapit ole varmasti suunniteltu kestämään iskuja takapuolelta.

Nyt kulkureitti majaan on valmis, eikä itse tarvinnut enää hyppiä kaappien yli, vaan ryömin majaan kulkuaukon kautta.

Kaikki sijoiteltu sokkelin päälle. Vasemmalla olevat kaksi 60 cm leveää kaappia sijoitin sisälle päin, näin rappusille on valmis paikka. Lisäksi sisällä mahtuu lelut hyllylle, eikä kaikkien tarvitse pyöriä lattialla. Lisäksi ruuvasin molemmanpuolen kaapistot kiinni toisiinsa, näin sain niistä kaksi isoa seinäelementtiä.

Kaadoin lyhyemmän seinäelementin kyljelleen, jotta saan liimattua "ovet" paikalleen. Majan sisällä kun ei ovia tarvita ja ulkopuolelle pitää saada parempi tausta kuin takalevy...

Liimaa reilusti, pitäähän levyjen pysyä paikallaan.

Ovet on liimattu paikalleen, nyt odotellaan liiman kuivumista, jotta voidaan toiselta puolelta kiinnittää ovet vielä ruuveilla. Jos olisi ollut apuvoimia tässä kohtaa, olisi voinut suoraan ruuvata ovet kiinni. Yksin työskennellessä ei kädet riittänyt eikä ollut tarpeeksi isoja puristimia pitämään ovia paikallaan, joten liima oli loistava pelastus. Ainakin ne pysyy nyt oikeasti kiinni.

Kaapit paikalleen ja ruuvasin kaappimoduulit yhteen. Lisäksi kiinnitin reunimmaiset kaapit seinään ja muutamilla ruuveilla kaapin sisältä sokkeliin kiinni.

Päälle liimapuristelevyä, joka jakaa päälle tulevan painon tasaisesti runkojen päälle.

Nyt on kaappien yläosat levytetty, levyt kiinnitin useilla ruuveilla kaappien runkoon kiinni.

Nyt alkaa mitoitustyö sängyn rungolle.

Ja tytär oli myös kannustamassa ja auttamassa isiä. Pääsi tyttö näkemään miten maja rakennetaan. Ehkä seuraavaan taloon laitan tytön rakentamaan itselleen oman majan, toimin itse vain työnjohtajan asemassa. On muuten aika pelottavaa kun kysyy tyttäreltä mitä hän tekee isona, vastaus on; "Jakennan isin kanssa taloja!".

Runkoskannerilla paikansin helposti väliseinärunkotolpat, ja kiinnitin sängyn rungon kiinteästi runkotolppiin. 

Päärungot asennettu kiertämään majan sisätilan ympäri. Tähän käytin mitallistettua 48x98 puuta, eli kakkosnelosta, jossa ei ole tikkuja. Kuvan oikeassa kulmassa näkyy lauta, jonka avulla mitoitin "valmiin" pinnan samaan korkoon vieressä olevien levyjen kanssa.

Väliin muutama apurunko, jotta harvalaudoitus ei taipuisi isonkaan kaverin painosta.

Harvalaudoitus valmiina, syy harvalaudotukseen on sängyn ilmankierto. On hyvä jos sängyn patjan alla pääsee kiertämään ilma edes hiukan. Lisäksi lauta jakaa ja kestää paremmin painoa kun perinteinen lastulevy. Painon jakautuminen on tärkeää, koska majan alla ei ole omaa "apurunkoa", vaan kaikki paino jakautuu kaapistojen kylkeen ja väliseinärakenteisiin.

Aluksi suunnittelin majan katolle eli sänkyparveen parkettia. Kuitenkin rautakaupassa tulin toisiin aatoksiin, kun kokeilin käsillä parkettien pintaoja. Kaikki tuntui todella kovilta ja kylmiltä, eihän niiden alla ollut lattialämmitystä. Koska lapset pyörivät sängyssä paljon, olisi todella epämukava herätä siihen että tipahtaa patjalta kylmälle parketille. Vaihtoehdoksi löysin karvamattoa, jota myytiin 50cmx50cm paloissa. Neliöhinta oli siinä 40 euron paikkeilla, tosin tähän majaan menee lattiamateriaalia vain reilu 3m² osalta. Joten ei ole isoa merkitystä maksaako lattiamateriaali 30 vai 40 euroa neliölle, tärkeämpi on materiaalin toimivuus. Mikäli lattia likaantuu liikaa, eikä sitä saa puhtaaksi revin palaset pois ja asennan tilalle uudet.

Majan sisälle oli saatava tietenkin valo, kiinnitin valot lautojen pohjaan. 

Valmiit valosarjat oli helppo asentaa, muuntajan sai nätisti piiloon sokkelin alle ja pistoke majan ulkopuoleta. 

Kuten kuvasta näkyy ainakin majan sisällä riittää valoa vaikka kirjan lukemiseen.

Kaiteet piti tietenkin rakentaa majaan, mietin erilaisia vaihtoehtoja. Kävin mielessä kaikki maailman saunanlaudepuut yms. Kuitenkin majassa pitää aina olla jotain puusta tehtyä, eihän se muuten mikään maja ole. Kokeilin ajaa sirkkelillä muutaman ylimääräisen runkopuun palasen 45 asteen kulmaan ja totesin mielessäni tässä oma majaan sopiva kaidemateriaali. 

Verhoilin Ikean rappuset myös karvamatolla. Näin rappusista tuli yhtenäisen näköiset majan kanssa.

Karvamattojen kiinnitys hoitui kaksipuolisella teipillä. Jätin reunasta matot irti kaidemateriaalin verran, kuten kuvaan on piirretty valmiit puiden sijoituspaikat.

Aluksi ulkoreunojen kiertäminen, jonka jälkeen asensin matot sisäosaan.

Mattojen paras leikkaustyyli oli leikata kumipuolelta mattoveitsellä viilto, käyttäen lautaa tai vastaavaa linjaarina.

Tämän jälkeen mattoveitsi meni painamalla läpi viillosta ja leikkauksista tuli suoria ja siistejä.

Jätin sängyn patjan kohdalle maton laittamatta, näin patja pääsee hengittämään myös alhaalta päin.

Peitin levyn reunat 20 mm muovilistalla. 

Muovilistan leikkaus oli sirkkelillä suht hankalaa, sirkkelin terä kun kirjaimellisesti räjäytti muutaman leikkauksen. Onneksi muovilistat ei paljon maksaneet...

Tein laidan 30cm korkeaksi, jotta yllän itsekin nostamaan tyttären sängystä ja laskemaan hänet sänkyyn ilman, että tarvitsee aina kiivetä majaan. Ja kyllä tästä on mahdollisuus tippua, mutta ei kyllä unissaan. Korkeampi "aita" kun korkeintaan innostaa kiipeilemään enemmän. Ja eihän kerrossängyissäkään laidat ole 20 cm korkeampia...

Merkkasin jokaisen palasen, jotta uudelleenkasaus maalauksen jälkeen olisi mahdollisimman helppoa.

Domuksen pöytälevy oli vielä hyvin pahvilla suojattu, joten sen päällä oli mukava maalailla Kiran sängyn laidat. Käytin maalina Tikkurilan Helmi 10 kalustemaalia, maalasin niin ohuen kalvon mitä pensselillä pystyi. Maali kun on peittävää, halusin jättää maalaustuloksen hiukan "rosoiseksi", jotta se istuisi majan tyylii paremmin. Lisäksi halusin jättää puunsyyt näkyviin. Jos käytetään oikeaa puuta on sen näyttävä, jos puunsyyt peitetään voi yhtä hyvin rakentaa muovista...

Maalasin kalustemaalin päälle Tikkurilan Taika Glow maalilla, jotta laidat hohtaisivat pimeässä. On tyttärellä ihmettelemistä, kun isällä ei ideat vaan lopu kesken.... Lisäksi nämä hoitavat yövalojen viran ja parantaa turvallisuutta sängyssä.

Ensimmäinen maalauskerros ei juuri tehnyt haluttua lopputulosta.

Kolmas kerros Tikkurila Taika Glow maalia teki halutun lopputuloksen.

Nyt aloitettiin laidan kasaus. Aloitus tietysti kulmasta joka oli haastavin osuus laidan tekemisessä. Käytin kiinnitykseen liimaa ja ruuvasin kulman tukevasti pohjalevyyn kiinni.

Kiinnitin loput laidat liimalla ja pitkillä viimeistelynaulaimen nauloilla. Liima kun pitää valmista lopputulosta paikallaan hyvin, kuivumisen ajan on tärkeä varmistaa että palaset pysyvät paikallaan. Kuvassa näkyy se,  kun kokeilin mikä pito liimalla on märkänä. Piti aika kovaa repiä että kulma lähti irti. Joten kestää varmasti myös kuivuneena tyttären leikit.

Viimeiset palat menossa kiinni. Kuvan oikeassa laidassa näkyy myös huoneen valokatkasimet, Kiran ei siis tarvitse nousta sängystä valoen päälle-/poislaittoa varten.

Valmis laita.

Peitin alasokkelin ylimääräisillä sokkelilevyillä, joita tuli Domuksen keittiön mukana. Ostin jokaiseen ilma-aukkoon tuuletusräppänät, jotta tyttö ei tunkisi sokkelia täyteen leluja. Jätin meinaan päämakkarin sängystä ne kokonaan pois, mutta kerron siitä tarkemmin myöhemmin. Rakensin siis myös parisängyn Domuksen keittiökaapistoista, tosin eri tyylillä ja eri tarkoitukseen...

Lopputulos ainakin omasta mielestäni aika hyvä.

Laidan hohtamisesta oli hankalaa saada kuvaa pimeässä, tässä kuitenkin osviittaa kuinka hyvin laita hohtaa pimeässä. Tyttären sanoin: "Enää en taavitse yövaloa". Tämä kertoo kaiken oleellisen.

Kira saa itse napsautettua valot päälle majaan mennessä.

Laitoin myös majan lattialle ylijääneet karvamaton palat. Karvamaton alla on pala maton liukuestettä, joten palaset ei lähde liikkumaan jalan alla. Muutama tyyny ja talja luovat tunnelmaa majaan.

Majan sisälle saa lelut nätisti hyllyihin.

Kastellin esittelypäivänä otettu kuva kalustetusta tyttären huoneesta, oli muuten ylivoimaisesti lasten suosikki talossa. Yhdessä vaiheessa kävin laskemassa, majan sisällä oli kuusi lasta leikkimässä ja saman verran majan päällä/rappusilla. Tuli ainakin testattua, että on myös muidenkin lasten mieleen kuin vain oman tyttären.

Toivottavasti muut saavat tästä inspiraatiota kokeilla vaikka vastaavanlaista maja/sänkyratkaisua.  Tai ylipäänsä toteuttamaan omia ideoita. Meidän tyttären lempipaikka talossamme on juurikin tuo maja, jonne viedään kaikki kaveritkin leikkimään. Olen jo mielessäni suunnitellut muutaman erilaisen version tulevista tyttären sängyistä, puuttuu vaan paikka minne rakentaa ne... Heti kun ei kehtaisi tätä majaa purkaa, eikä tytär varmasti suostuisi purkamiseen... Jotain on siis tehty oikein, ja kyllä muuton jälkeen tytär pääsi hokemaan päiväkodissa: "Minulla on oma maja". Päiväkodin tädit on siis ollut rakentamisessa hyvin tiiviisti mukana, ainakin majan osalta.

Parhaat fiilikset talon rakentamisessa tuli nimittäin tämän projektin osalta. Ehkä tällä sain osittain korvattua tyttärelle yhdeksän kuukauden "poissaolon", ainakin tyttären hymy ja onnellisuus majan osalta on antanut motivaation lainan maksun osalta, tämä kaikki oli kyllä sen arvoista.


Timpuri
Mikko Merelä

lauantai 19. toukokuuta 2018

Väliovien asennus

Ensiksi kasataan karmi tasaisella alustalla ja varmistetaan lattian puhtaus. Mikäli lattialla on vähänkin jotain likaa tai rakennuspölyä, kannattaa kasaus tehdä pahvin päällä. Muista tarkistaa oven kätisyys ennen karmin kasausta.

Väliovien asennus on ammattilaisille helppoa kuin heinän teko. Amatööreille se aiheuttaa päänvaivaa ja uskomattoman määrän kirosanoja. Laitoin kaikki välioveni paikalleen yksin, helpompaahan se olisi tietenkin kaverin kanssa. Oven asennuksessa ei ole merkitystä sillä, onko kyseessä aito puuväliovi vai perinteinen kennorakenteinen laakaovi.

Kasasin karmin yläosasta kahdella pitkällä ruuvilla per puoli. Löysin muistaakseni 90mm pituisia ruuveja, joita käytin tässä.

Rakennuskiila 35x150mm 20kpl Kiilax
Nämä kiilat on minun lemppareita, katkeaa helposti ja on tukevia. Eikä ole hinnalla pilattu. Tämän kokoinen paketti maksaa muutaman euron luokkaa. Mitä enemmän ostaa kerralla, sen halvempi. Näitä tarvitsee ikkunan asennuksesta aina väliovien asennukseen...

Nostetaan karmi aukkoonsa ja kiiloilla paikalleen.

Kiiloja voi joutua laittamaan tiiviistikin, jotta karmin saa suoraan ja keskitettyä paikalleen. Älä kuitenkaan jätä kiiloja ruuvauskohtien paikalle.
Kun karmi on passissa ja suorassa, ovi nostetaan paikalleen. Kuvassa näkyy saranan hahlo, johon oven ruuvi asettuu.


Mikäli oven lukkohela jää väärin päin, se irroitetaan kahdella ruuvilla.

Käännettään lukkohela ympäri ja työnnetään takaisin reikäänsä.

Lopuksi kun ruuvit on kiinnitetty oven kieli käännetään oikeaan asentoon. Kielen saa käännettyä käsin ottamalla kielestä kiinni ja vetämällä sitä poispäin ovesta ja samalla pyörittämällä haluamaansa suuntaan.

Nyt oven lukko on "oikeinpäin", riippuen kätisyydestä tarvitseeko lukkoa kääntää ympäri. Taloon tulee aina eri suuntiin kääntyviä väliovia.

Lopuksi laitetaan tulpat ruuvauskoloihin, jotka tulevat aina karmin toimituksessa. Kuitenkin muoviset, etenkin valkoset, rupeavat kellastumaan ajanmyötä. Välioven saa valkoiseksi ihmesienellä, karmitulpat joutuu kuitenkin yleensä vaihtamaan, mikäli kellertävä väri häiritsee.

Tulppa paikallaan.


Uretaanivaahto välioven sivuille. Pitää kuitenkin muistaa käyttää uretaania varovasti sotkun välttämiseksi, onhan nyt kuitenkin kaikki pinnat viimeistelyä vaille valmiina.
Ovien asennukseen tärkein työkalu, jota ilman en yhtään ovea asenna, on kiilat. Ja nimenomaan valmiskiilat, joita saa ostettua rautakaupasta. Tämä kyseinen kiilamalli jätetään aina asennusaukkoon, koska kiilat katkaistaan karmin kohdalta. (Kiilat on sahanpurua/puulastua, joten ne katkeavat helposti oikeasta kohtaa.)  Tämä parantaa karmin tukevuutta, vaikka uretaanikin pitää ovea jo kohtuu tukevasti paikallaan. Liian tukevia rakenteita kun ei lapsiperheessä ole... Kiiloja ei voi korostaa liikaa asennuksessa, tietenkin on muitakin tärkeitä työakaluja, joita asennusvaiheessa tarvitaan. Yksi ja lyhyt vatupassi, 60 cm ja 180 cm on omasta mielestäni täydelliset. Vatupassi "työpuoleen" eli tasaiseen osuuteen, näin vältät naarmuttamasta karmia. Lisäksi älä ikinä liikuta passia karmia pitkin työntämällä, mikäli vatupassia ei ole teipattu. Koska vatupassien pinta on yleensä karhennettu, jotta se pysyisi helpommin runkotolppaa tai vastaavaa kohdetta vasten. Eli liikuttamalla passia karmia pitkin saa helposti isot naarmut aikaiseksi, joten helpommalla pääset jos vain teippaa passin reunan. (Paras teippi on omasta mielestäni orassis suojateippi, siinä liimapinta on kevyttä ja se irtoaa helposti eikä teipistä jää jälkiä. Tietenkin jos teippi on useita viikkoja kiinni, voi passin pinta jäädä hiukan tahmeaksi. Jos teippiä joutuu pitämään todella pitkään, suosittelen keltaista suojateippiä, jonka liimapinta on huonompi).

Vaikka K-Rauta 75 ei tästä kohdasta pidä varmasti ollenkaan, kerron sen silti, koska siitä on yksin asennettaessa suuri apu. Taloomme ei tullut ovikynnyksiä kun vain kosteiden tilojen oviin. Hain kuitenkin rautakaupasta jokaisen tarvittavan koon kynnykset eli 7M/8M/9M leveille oville. (M on moduulimitoitus järjestelmä, jota käytetään ovien ja ikkunoiden mitoituksessa. Moduulimitoitus on yksinkertainen, jos oven leveys on merkattu 9M tämä tarkoittaa, että aukon koon pitää silloin olla 91 cm. Oven karmin ulkoleveys on 89 cm, näin karmin ulkoreunoille jää sentin rako kiiloille ja uretaanille.) Palautin näistä kaikki muut paitsi kaksi 9M kosteisiin tiloihin tulevaa kynnystä. Käytin kynnyksiä sabluunoina asennuksessa, palautin ne siis kauppaan täysin virheettöminä ja myyntikuntoisina. 

Avasin aluksi karmit paketeista ja kasasin ne oikeakätisiksi. Eli oven kätisyys/kääntymissuunta määrää miten karmi kasataan. Karmin voi kasata nauloilla tai ruuveilla, itse kuitenkin suosin ruuveja. Nämä pitää karmin paremmin kasassa ja asentaminen on helpompaa. Naulat kun joustavat helpommin ajan saatossa, lisäksi nauloilla karmit on "letkummat" asennuksessa. Ja tietenkin mitä jäykemmät karmit ovat asennus vaiheessa, sitä helpompaa asentaminen on.

Kun karmit on kasattu, karmi nostetaan oviaukkoon. Oven karmit voi halutessaan kiinnittää suoraan lattiaan kiinni, kuitenkin suosittelen jättämään valmiin lattiamateriaalin ja karmin väliin vähintään 1-2 mm. Näin laminaatti/parketti pääsee elämään kunnolla oven alla, eikä täten vahingossakaan pääse vääntämään karmia. Itse nostin karmia noin 3-5 mm  betonilattian pinnasta ylöspäin. (Kosteissa tiloissaa 5 mm minimi, muuten karmi voi mennä piloille jo muutamassa viikossa.) Mikäli lattialle (lue kun) lentää vettä tai maitoa, ei se pilaa karmeja. Ehkä voi kuulostaa vähän liioitellulta, mutta sitä se on. On meinaan tyttäremme jäljiltä lattialta kuivattu vettä ynnä muuta jo useita litroja ja kummasti vesipullokin on levinnyt jokaiseen perheen makuuhuoneeseen. 

Pieni rako lattian ja karmin väliin saadaan aikaiseksi kiiloilla. Näillä saadaan samalla oven yläpinta suoraan vatupassia apuna käyttäen. Nyt kiinnitetään ovi paikalleen kiilolla, muista oven sijainti eli seinän paksuus ja karmin sijoittelu seinään. Normaali väliseinä on normaalin välioven karmin paksuinen, mutta mikäli kyseessä on kantava seinä pitää miettiä kummalle puolelle karmi asennetaan tasoihin seinän kanssa. Kun alalaidassa on kynnys paikallaan, pääsee kiiloilla puristamaan myös alaosan kiinni väliseinään. Kiiloja kannattaa sijoitella mahdollisimman lähelle ruuvauspaikkoja, jotta karmi ei vääntyisi mutkalle niin helposti. ÄLÄ kuitenkaan sijoita niitä suoraan ruuvauskohdalle, silloin oven säätäminen ei onnistu kun ruuvit on kiinni!

Nyt ovi on asennettu paikalleen kiiloilla. Vielä viimeiset tarkistukset vatupassilla ja karmin kiinnitys aloitetaan saranapuolelta. Tykkään itse aloittaa kiinnittämisen yleensä yläreunasta, jonka jälkeen kiinnitän alaosan. Sitten kiinnitän kaksi keskimmäistä ruuvia, näiden kohdalla kannatta taskistaa pitkällä passilla ylhäältä alas ja alhaalta ylös karmin suoruus. Käytännössä aina tässä kohtaa joutuu säätäämään kiiloja ja ruuveja kohdalleen.

Tärkeintä karmin kiinnityksessä  on saada saranapuoli suoraan ja tukevasti kiinni. Kuulostaa ehkä pahalta, mutta lukkopuolella ei ole juurikaan merkitystä kunhan oven kieli pysyy karmissa. 

Kun karmin puoli on tulkevasti kiinni ja suorassa kiinnitetään toinen puoli. Kiinnitys järjestys on yleensä sama. Kun karmi on asennettu tukavasti paikalleen nostetaan sabluuna kynnys pois ja asennetaan ovi paikalleen. Tässä kohtaa olisi hyvä olla kaveri, jotta karmiin ei tulisi niin helposti naarmuja tai jälkiä. Se onnituu kuitenkin yksinkin, mikäli on tekniikka hallussa ja voimaa pitää ovea tasaisesti paikallaan. Aluksi ovilehden kaksi ruuvia pyöritetään auki silmämitalla reilu 5 mm (silmämitta on arvioitu mitoitus, eli ei tässä kohtaa ole merkitystä vaikka olisi enemmän auki. Tosin mikäli ruuvi on auki yli 10 mm, asennus hankaloituu, kun oven ruuvit ei pysy saranan hahloissa niin hyvin.) Jos on kaveri apuna, kannattaa asentaa molemmat ruuvit saranan hahloihin toisen pitäessä sitä paikallaan ja kiristää ruuvit. Mikäli kuitenkin asentaa yksin, kannattaa nostaa varovasti ylempi ruuvi hahloonsa, kiristää se lähes loppuun samalla ovea tukien. Tämän jälkeen nostaa alemman ruuvin hahloon ja kiristää se kunnolla kiinni, jonka jälkeen voi kiristää yläruuvin kunnolla. Huomioi mikäli kiinnittää yksi kerrallaan oven paikalleen, pitää ovea tukea. Muuten saranat vai vääntyä, ja tämä voi pilata hyvin asennetun karmin.

Nyt kun ovi on paikallaan tehdään vielä viimeinen tulikoe! Koe tehdään ilman passia, avaamalla ovi eri asentoihin. Mikäli ovi pysyy paikallaan, se on suorassa. Mikäli ovi "liikkuu" johonkin suuntaan, ovi on vinossa. Tässä vaiheessa tehdään vielä viimeinen tarkistus ja varmistetaan että oven ja karmin väliin jää joka reunaan yhtä iso hahlo. Mikäli kaikki on kunnossa, katkaistaan nyt karmissa olevat kiilat ja asennetaan uretaanit. Uretaanin voi tosin laittaa myös ennen kiilojen katkaisua, tämä on täysin tottumuskysymyksiä. Jotkut myös asentaa mieluummin uretaanin tilalle perinteistä villaa. Itse suosittelen kuitenkin uretaania, ovet kun on aika kovalla rasituksella. Uretaanin avulla ovi tukeutuu paremmin runkoon ja pysyy näin parempana pidempään. (Uretaanin asennuksessa maltti peliin, jotta et ruiskuta uretaania raosta toiseen huoneeseen. Nimimerkillä liian monta kertaa apparin jälkiä siivonnut...)

Lopuksi leikataan uretaani pois terävällä mattopuukolla. Odota kuitenkin, että uretaani on kunnolla kuivunut. Vältyt näin sotkulta. Märkä uretaani jättää rumat jäljet lattiaan, sekä uretaani on hankalaa poistaa.

Toivottavasti päivityksestä oli apua.

PS. Mikäli asennat ovea, laita puukko valmiiksi taskuusi! Puukolla saat avattua tarvittaessa välioven, kun aina ei ole väliovien asennuksessa mukana ikkunan avainta. Näin et jää oman oven taakse jumiin. 😁


Timpuri
Mikko Merelä

perjantai 27. huhtikuuta 2018

10 Vinkkiä rakennusprojektin kilpailutukseen (VIDEO)

Multa on pyydetty useasti erillaisia vinkkivideoita, tässä siis ensimmäinen laatuaan. Mikäli teillä tulee vinkki aiheita, kertokaa ihmeessä. Seuraava video aihe voi olla juuri se teitä askarruttava aihe! 😎

Toivottavasti videosta on apua, lisää vastaavanlaisia on suunnitteilla. 😉


Timpuri
Mikko Merelä