Näytetään tekstit, joissa on tunniste Enervent pingvin XL eAir. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Enervent pingvin XL eAir. Näytä kaikki tekstit

perjantai 2. helmikuuta 2018

IV-Koneen asennus


Pysyyko ruuvimeisseli kädessä? Osaatko käyttää vatupassia? Saatko kaverin nostoavuksi? Jos vastasit näihin kolmeen kysymykseen kyllä, IV-koneen asennus onnistuu sinulta varmasti. Ja nyt  siis meinaan vain asennusta seinään, sähköverkkoon kytkeminen ja IV-putkiston kytkeminen on syytä jättää henkilöille jotka sen osaavat. Nyt kyseessä on työvaihe, jossa omakotitalorakentaja pääsee mahdollisesti itsekin tekemään hiukan, mikäli työvaihetta ei ole myyty pois. Tai mikäli ilmanvaihtoasentaja on sinulla tuntitöissä, pystyt asentamaan konetta hänen kanssaan. Tämä on se kaikista parhain vaihtoehto, näin säästät hiukan ja tunnet talosi taas astetta paremmin.

Me valitsimme ilmanvaihtokoneeksi tietenkin koneen jossa on hyvät LTO-ominaisuudet (LTO = LämmönTalteenOtto. Enerventin koneissa vuotuinen hyötysuhde on yli 70%). Me valitsimme  koneeksi Enervent Pingvin XL eAir mallin. Tästä puhuttiin jo edellisessä päivityksessä. Kaiken huipuksi yritys on suomalainen ja tuotteet valmistetaan Suomessa. Siitä iso peukku ja tämä on aina mainitsemisen arvoinen asia, kotimaisia tuotteita käyttämällä luo uusia työpaikkoja Suomeen.

No itse asentamiseen. Se on yksinkertaista, käydään se kuvien muodossa läpi. Jatketaan siitä mihin edellinen päivitys jäi, eli kone otetu pois paketista ja asennus alkaa.

Ensimmäiseksi pitää muistaa tukirakenteiden mitat, itselläni työvaihe oli "helppo". Olihan toiselta puolelta vielä Gyproc levy asentamatta. Lisäksi asensin ylätuen suurinpiirtein samaan korkeuteen mihin tulee NIBE:n maalämpökoneen yläreuna.

Asennusrauta laitetaan kiinni koneen alaosaan. Asennusraudan ei tarvitse olla edes "sentilleen" kohdallaan vaakasuunnassa, kunhan korkeussuunta on oikea. Sekä tietenkin asennusrauta pitää olla suorassa, siihen tarvitaan tarkka vatupassi.

Asennusraudan laiton jälkeen tarkastetaan vielä kerran IV-koneen sijainti ja merkataan se seinään. Yleensä tekniset tilat ovat niin ahtaita, että tässä kannatta olla tarkkana. Itsellänikin ei montaa senttiä jäänyt tilaa maalämpökoneeseen.

Avataan ilmanvaihtokone ja poistetaan kenno. Tämä ihan sen takia, jotta saadaan koneen painoa tiputettua edes hiukan. Kone painaa kokonaisuudessaan 63 kg. Kennon paino ei montaa kiloa ole, mutta asentamista kyseinen paino helpottaa heti merkittävästi. Kenno tulee koneesta pois ihan suoraan vetämällä, ainoa irroitettava osa on virtapiuha. Virtapiuha on helposti iroitettavissa pikakiinnikkeellä.

Kone on astetta kevyempi. Jos halauisi tiputtaa painosta vielä muutamia satoja grammoja, voisi irrottaa moottorit ja ilmansuodattimet. Koneen vasemmassa ylänurkassa näkyy myös yksi puhallinmoottori, toiselta puolelta löytyy toinen. Nämä saa myös helposti irti; sokka irti ja klipsi auki, virtajohtohto pois liittimestä ja moottori irtoaa asennuskiskostaan.

Kone on nyt nostettu asennusraudan päälle ja kone on merkeissään. Nyt kolme asennusruuvia kiinni, asennus ruuvien päälle tuli "kumitutit". Nämä kumin palaset tuli koneen mukana, niillä estetään resonoinnin siirtyminen seinärakenteisiin. Niiden avulla kone jää muutamia millejä irti seinästä. Kävin hakemassa asennusruuveiksi paikallisesta K-Rauta 75:sesta kolme kansiruuvia, ne kun kestävät hyvin painoa ja ovat tukevimmat kiinnikkeet kiinteään puuhun. Jokaisen ruuvin päälle laitetaan kumitutit ja ne ruuvataan kiinni seinään tukevasti, käytännössä kumitutin pintaan asti.

Nyt poistetaan asennusrauta alhaalta ja kone "tipahtaa" noin sentin alaspäin ja kumitutit menevät niille tarkotettuihin kiinnitysuriin. Laitoimme koneen alaosaan soiron Armaflex-eristettä, joka on joustavaa ja erittäin kestävää. Näin koneesta ei lähde yhtään resonointiääntä talon runkoon. Koneen takaosassa on muutaman millin paksuinen oma eriste, joka vähentää resonointia. Mutta näihin alkuperäiseristeisiin ei pidä yksistään luottaa. Lisäksi tämä alaosan eriste on myöhemmin helppo vaihtaa halutessaan, tosin Armaflex eristeen uskon kestävän koneen takana pidempään kun koneen todellinen käyttöikä on. Mutta se jää nähtäväksi.

Nyt vielä tehdään viimeinen kiristys. Kuitenkin maltilla, ilman kumituttien hajottamista. Kiristetään siis tukevasti seinää vasten.

Etäyksikkö oli koneen ilmanvaihtokanavan sisällä, muistakaa siis tarkastaa ilmanvaihtokanavat ennen asennusta. Sieltä kun voi löytyä tarvittavat asennustarvikkeet ja kuten meidän tapauksessa, koneen etäyksikkö. Me sijoitimme etäyksikön kodinhoitohuoneeseen. Sieltä sen säätäminen on tarvittaessa helppoa, tosin koneen säätäminen on lähes olematonta. Jokaisen suihkussa käynnin jälkeen kone tunnistaa ilmankosteuden nousun ja lisää tuuletustehoa kunnes kosteusprosentti laskee normaalille tasolle. Elektroniikka siis helpottaa elämää, ilman että siihen edes tarvitsee kiinnittää huomiota.

Lisäksi koneen päällä on USB-liitin, jota kautta pääsee tutkimaan koneen mittaustietoja päivä ja viikko tasolla. Lisäksi tiedot voi siirtää halutessaan talteen tietokoneelle.

Tarkistus vielä kerran koneen sisälle, jotta sinne ei jää ylimääräisiä ruuveja tai muuta tavaraa. Sinne ei kuitenkaan enää hirveästi kurkita kun konetta kytketään päälle.

Kuvasta näkee hyvin kuinka kone on koko matkalta muutaman millin irti seinästä. Näin saadaan varmistettua ettei koneen resonointia voi kuulua rakenteista.

Ja tietenkin ylimääräiset Armaflex-eristeet leikataan pois, ulkonäköhän on kaikki kaikessa.


Sitten nostetaan ilmanvaihtokoneen kenno paikalleen. Kyseistä kennoa ei periaatteessa voi asentaa väärinpäin, koska koneen virtajohto ei yllä liittimeen muualta. 

Muistakaa rauhalliset liikkeet, jotta kennon tiivisteet eivät vahingoitu reunoilla. Ne kun on yksi merkittävä syy koneen energiatehokkuuteen.

Varmistetaan että kenno on kiinni takaseinässä ja kytketään virtaliitin takaisin seinään.

On olemassa muutamia erilaisia LTO-menetelmiä, niistä kuitenkin omasta mielestäni nerokkain on tämä pyörivä kennoperiaate. On varmasti muitakin hyviä tekniikoita, pyörivä kenno on itselleni tutuin ja toimintaperiaatteeltaan mielestäni erittäin simppeli. Kenno pyörii koneen sisässä hitaasti ympäri ja tiivisteet koneen puolessa välissä pitää huolen ettei vuotoja tapahtu. Tila on jaettu kahteen osaan tiivisteellä. Toisella puolella kulkee kylmä ulkoilma ja toisella puolella lämmin jäteilma, periaate on siis käytännössä on aika samankaltainen kuin auton syylarissa (jäähdytin). Ainoana erona, että tässä kylmä ilma, joka kulkee lämpimän ritilikön läpi otetaan talteen. Autossa se on vain tapa jäähdyttää moottoria, eikä täten kaikkea lämpöenergiaa saada talteen moottorista. Mikäli taas ulkoilmaa ei tarvitse lämmittää, ei kennon tarvitse pyöriä. Yleensä ilmanvaihtokoneista saadaan vielä erikseen otettua sähkövastus käyttöön, mikäli sillä halutaan lisälämmittää ilmaa. Se kuitenkin on harvoissa tapauksissa kannattavaa, se kun lasketaan sähkölämmitykseksi ja nyky asunnoissa on tehokkaampia lämmitysmuotoja käytössä. Itsellänikin koneen lämmitysvastukset on otettu pois käytöstä ja lämmityksen hoitaa maalämpökone, sillä tuotettu lämpö kun on huomattavasti halvempaa kun sähkövastuksilla tuotettu lämpö. Lisäksi lämmitys on lattiapinnassa, se on käyttömukavuudeltaan huomattavasti parempi kun lämmittää pelkkää ilmaa. Se jättää lattian aina kylmäksi oli pintamateriaalina mikä vain.

IV- koneen luukut kiinni ja myöhemmin asennellaan paikalleen loput IV-putket.

Asennus oli tietenkin meille todella helppoa. Uskaltaisin kuitenkin sanoa, että tämä asennus luonnistuu lähes keneltä tahansa. Kunhan hiukan on maalaisjärkeä mukana ja työkalut pysyvät kädessä.


Mikko

sunnuntai 17. syyskuuta 2017

Ilmanvaihtoputkien asennusta

Timpurista sähkömieheksi, sähkömiehestä putkimieheksi... No ei teidän lukijoiden tarvitse säikähtää. Tottakai minulla on tähänkin työvaiheeseen oikea ammattilainen kaverina. Teille lukijoillekin varmasti tuttu mies, Mika. Hän on ollut putkimies kahdeksan vuoden ajan, ennen kun tuli apumiehekseni työmaalle. Yhdessä Mikan kanssa teemme kaikki IV-osien asennustyöt.

No Mikaa en saanut heti samana päivänä apuun kun sähkötyöt oli valmiina. Aikani kuluksi villoittelin talossa väliseiniä. Mika luetteli aluksi ostoslistan, jonka tapani mukaan kirjoitin ensimmäiseen sopivaan paikkaan minkä satuin löytämään. Kännykkäkamerat mahdollistavat ostoslistan kuvaamisen, luki se sitten vaikka Gyproc-seinässä tai vanerin palassa. Näin saan ostettua tarpeelliset tarvikkeet valmiiksi, jotta Mikan aikaa ei kulu hukkaan. 

Tässä ostoslista, joka oli apuna Onnisella asioidessa.

Onneksi olin saanut jo pienen kasan IV-putkia valmiiksi naapuriltani. Näin pystyin poistamaan listalta ison määrän putkiosia. Kiitokset vielä naapurille. Kyseiset putket maksavat muutamia euroja kaupassa, mutta säästä on kuitenkin äkkiä useita kymppejä. Näitä jää kuitenkin useasti työmaalta yli. Varmasti itsekin laitan ylijääneet kiertoon eteenpäin, kohan kaikki on valmiina.

Hain kuvan IV-putket aikaisemmin naapurilta. Miinustin nämä siis ostoslistalta ennen Onniselle lähtöä.
Kauppareissun jälkeen osat sisällä. Isot neliskanttiset ovat äänenvaimentimia, muovipusseissa käyrät ja kylkilähdöt.

Putkihyllyn ja huonetilojen sijoittelulla halusin päästä asentamaan kaikki IV-kanavat lämpimällä puolella, eli hörysulun sisäpuolella. Mikäli putkia asentaa höyrysulun kylmälle puolelle, joutuu jokaisen siellä puolella olevan putken eristämään. Lisäksi jokainen ylimääräinen reikä höyrysulkuun on turha ja lisää vuotoriskiä. Pakollisia reikiä höyrysulkuun on tietenkin aina jäteilman poisto ja raitisilma tulo. Muita putkia, jotka menevät höyrysulusta läpi on viemärin tuuletus ja radontuuletus. Lisäksi liesituulettimella on oma poistonsa, mikäli liesituulettimessa ei ole aktiivihiilisuodatinta.

Ilmanvaihdon perusteet tulevat tässä. Eli jokaiseen asuintilaan tulee raitisilma, vessoista ja kosteista tiloista poistoilma. Näin raitisilma on aina siellä missä ihmiset ja luonnollisesti vessojen hajut ei pääse muualle, koska ilmanpoisto on niistä tiloista.


Tässä on ensimmäinen kuvasuunnitelma IV-putstkia. Ainoa ero lopullisiin kuviin on, että kodinhoitohuoneen ja saunan raitisilma kulkee eteisen tilan yli. Näin huonekorkeus pysyy korkeana käytävällä koko matkalta. Vain arkieteisen kohdalle tulee alaslaskukatto. Siitä missä on vessan väliseinä, katto nousee normaaliin 305 cm huonekorkeuteen. Nuolista näkee miten päin ilma liikkuu, eli mikä on raitis- ja mikä jäteilma.






















Asennus aloitettiin putkihyllyltä, jota kautta menee vain raitisilma. Jokaiseen makuuhuoneeseen tuli raitisilma ja olohuoneeseen tuli kaksi raitisilmaa. Isoin makuuhuone on niin sanottu kahden ihmisen huone, joten sinne tulee 125 putkella raitisilma ja muihin makuuhuoneisiin tulee ilma 100 putkella. Mikäli joskus vaikka jokaiseen huoneeseen tulisi asumaan kaksi ilmistä, niin ilmanvaihtoalan ammattilainen saa säädettyä helposti ilmanvaihdon riittäväksi. Säätö tapahtuu säätöventtiilistä, joka on katossa. Tämän osan saa pestä itsekin, kunhan kiinnittää sen samaan kohtaan mitä se oli aikasemmin. Säätöön käytetään mittauslaitetta, joka mittaa kuinka monta litraa sekunnissa putkessa kulkee.

Putket asennettiin reikänauhalla alaslaskurunkoihin.

Viimeisen makuuhuoneen päädystä otettu kuva. Oikeanpuolimmainen on makuuhuoneen raitisilma ja vasemmanpuoleinen putken päädyssä on raitisilma olohuoneeseen.

Villan palaset pois ja putkenpätkät asennetaan olohuoneen puolelta. Suosittelen laittamaan hiukan pidemmät IV-putket. Itse ainakin tykkään myöhemmän vaiheen töissä tästä, esimerkiksi Gyproc-levyjen asennuksessa. Asennus on helpompaa, kun putki tulee seinästä esille noin viisi senttiä. Näin levy on helpompi asentaa läpi putkesta, jonka jälkeen se vasta työnnetään kiinni seinään. Mikäli se on valmiin seinälinjan tasolla, on asentaminen mielestäni huomattavasti vaativampaa ja hitaampaa. Ylimenevän putken osuus katkaistaan jälkeenpäin valmiin pinnan tasoon.

Jos työt lopettaa kesken kaiken tai pitää vaikkapa ruokatauon, pitää muistaa laittaa aina putkitulpat paikalleen. Näin rakennuspölyä pääsee mahdollisimman vähän putkistoon. Seuraavaksi otetaan aikaisemmin poisotettu villan palanen ja painetaan siihen jäljet putken reunoista.

Tällä tavalla painamalla vältytään mittavirheiltä. Seuraavaksi leikataan palanen pois ja asennetaan villa seinään. 
Villa paikallaan.

Nyt olohuoneen seinä on IV-osien kohdalta valmiina levytykseen.
Mika pääsi asentamaan yksin makuuhuoneiden ilmanvaihto-osat. Tähän kun ei montaa mahdu kerralla tekemään hommia.

Tähän väliin voisin laitta videon Instagramista, jossa näkee hyvin putkiosien työstämisen. Jokainen putkiosa työstetään alhaalla ja käytännössä "ylöilmoissa", eli katonrajassa vain kytketään putkiosa edelliseen ja kiinnitettään se reikänauhalla rakenteisiin tukevasti. Videossa näkyy hyvin se, miten putken leikkaus tapahtuu.




Tämän jälkeen asensimme putket eteiseen.


Tästä kuvasta näkyy hyvin mistä raitisilma menee putkihyllylle. Kuva arkieteisen katosta.

Eteiseen tulee poistoilma.

Poistoilmakanava kulkee saunan ja suihkutilan yläpuolella. Sieltä se tulee keittiöön kodinhoitohuoneen läpi. 

Ilmanpoisto keittiön seinässä. Nyt on olokeittiön kaikki IV-putket paikallaan, kaksi raitisilmaa ja yksi poisto.

Saunan yläpuolella taas yksi Mikan taidonnäyte. Isompikin kurvi olisi kelvannut, koska tilaan tulee kuitenkin iso alaslasku saunan takia. Ennen kurvia tulee raittiin ilman tulo saunaan, raitisilma laitetaan suoraan kiukaan yläpuolelle.

Huono kuva, mutta parempaa ei kännykässä löytynyt. Kuva on otettu suihkun nurkasta. Katossa näkyy hyvin tulevien putkien sijainnit. Kuvan vasemmalla puolella tulee saunaan ilmanpoisto sen vastapuolelle saunaa tulee lattian varaan toinen ilmanpoisto. Myös suihkuun tulee yksi ilmanpoisto, samoin kodinhoitohuoneeseen.

Näiden jälkeen asennettiin yhdessä Mikan kanssa äänenvaimentimet. Nämä ei montaa kiloa painaneet, mutta kokonsa takia kahdestaan asentaminen oli huomattavasti nopeampaa.

Raittiin ilman tulon ihannepaikka on pohjoisseinässä. Näin sieltä saadaan viileämpää ilmaa esimerkiksi kesäisin. Putkeksi tuli 160 mm paksu ja sen ympärille tuli eristeeksi Armaflex solukumieristettä. Tämä putki pitää eristää ilmanvaihtokoneelle asti, koska siitä tulee lähes aina kylmempää ilmaa kuin sisätiloissa. Mikäli eristystä ei tee, putken pinta kondensoi ja näin ollen tiputtelee vettä rakenteisiin. Näin reiän ulkomitoiksi tuli noin 200 mm, lisäksi ulkopuolelle piti asentaa kaulus, jotta ulos tuleva 200 mm ritilä osuu nätisti paikalleen. Reiän tekeminen uloimpaan rappauslevyyn oli muutaman minuutin homma, tosin siitä vasta murheet alkoivat. Osuin tietenkin vaakakoolaukseen. No siitä piti rei'ittää jotenkin tie läpi. Kyllä kirosin, koska työkaluistani ei löydy akkupuukkosahaa. Pitää varmaan sekin käydä hommaamassa. Onneksi on Boschin akkuja iso kasa, ei tarvitse ostaa kuin runko. Tein reiän kuppiterässä ulkoapäin aina höyrysulkuun asti, näin sain villaa otettua pois vain pakollisen määrän. Aina vuorotelleen kuppiterällä villaan lovet ja käsin taas muutaman sentin siivu villaa pois.

Raittiinilman tulo. Kuppiterällä ei saa porattua kuin tasaisia rakenteita. Tämän takia porasin pienemmällä poranterällä allaolevan puun melkein poikki, näin sain porattua kuppiporanterällä reiän nätiksi. Normaalisti teen tämän vaiheen puukkosahalla, mutta nyt sellaista ei ollut saatavilla eli mielikuvitusta tarvittiin.

Raittiin ilman sijainnin paikka on aika lähellä pääoven sijaintia. Hyvä kun se saatiin ihanne puolelle, eli pohjoiseen. Eli kesällä saa siis viileämpää ilmaa sisälle.

Vielä pitää asentaa muutama putki, jotta päästään tilaamaan Vertia tekemään tiiveysmittaus. No ei muuta kun katon sisään työskentelemään. Asensimme radonputken ja viemärin tuuletuksen läpi löyrysulusta. Höyrysulkujen tiivistämiseen ostin Onniselta läpivientikappaleita, ne myytiin viiden kappaleen paketeissa. Ja tietenkin asensin niitä mieluummin liikaa kuin heitin ylimääräisiä roskiin. Taas varmistetaan tiiviys. Normaalisti olen asentanut kyseisen läpivientitiivisteen vain yläpuolelta. Nyt asensimme kyseisen tiivisteen molemmilta puolilta, sekä teippasin kaikki saumat yläpuolelta. Joo tiedän, turhaa työtä... Mutta omaa taloa saa teipata niin paljon kuin haluaa. Radonputki pitää eristää koko matkalta aina katolle asti, eristämiseen käytimme Armaflex solukumieristettä. Viemäsin tuuletusputkeen riittää eristys vain kylmälle puolelle. Lämpimissä tiloissa ei tarvitse, sieltä kuitenkin tulee aina lämmintä ilmaa. Kylmän ja lämpimän ero meidän talossa on käytännössä höyrynsulkumuovi. Muista siis, että kaikki kylmällä puolella kulkevat putket pitää aina eristää.

Älkää säikähtäkö katkaistua puuta. Kyseiset puut laitettiin katolle ylimääräisiksi tuiksi. Koko puuta ei edes piirrustuksissa mainita, mutta halusin tukea kattorakenteita hiukan enemmän kun menimme sinne töihin. Nämä rakenteet jäykistää taloa entisestään, eli ne saa jäädä villatilaan. Tässä kohtaa tuki oli kuitenkin pakko sahata poikki. Muuten putkisto olisi tullut esiin kodinhoitohuoneen kaappiin, nyt ne saadaan piilotettua siististi varaukseen kaappien toiseen päähän. Teen putkille siistin kotelon kalustelevystä kalustusvaiheessa . Molemmat putket ovat 110 mm viemäriputkia.

Ensimmäinen putki ja höyrysulun läpivientitiiviste paikallaan.

Molemmat tiivisteet paikallaan.

Ja kyllä, teippasin vielä nämäkin. Viimeistään tiiveysmittaus palkitsee huolellisesta työstä.

Sitten jäteilmanpoiston kimppuun. Tälle tehtiin suosiolla reikä IV-koneen yläpuolelle. Tämä joudutaan eristämään lähes koko matkalta, koska putki kulkee villatilassa. Vain sisään jäävää, reilua puolen metrin palasta IV-koneelta villatilaan ei tarvitse eristää. Me asensimme kuitenkin läpivientien kohdalla aina eristeen vähintään 10 cm lämpimäntilan puolelle, jotta saatiin tiivis liitos. Tässä muutama kuva jäteilmanpoistolle tehdylle läpiviennille, kyseinen putki on 160 mm.

Aluksi reikä tähden muotoisesti. Jätin kaikki lerpakkeet sisäpuolelle, jotta pääsin teippaamaan nekin kiinni tukevasti. Reikä kannattaa tehdä aina pykälän pienemmäksi. Höyrynsulkumuovi venyy kyllä ja tämäkin tekee liitoksesta tiiviimmän.

Armaflex eriste reiästä läpi.

Mika työnsi putken alapuolelta eristeen sisään.

Putkea pitkin sai myös pujotettua hyvin höyrynsulun läpiviennintiivisteen, jolla saa tiivistettyä liitoksen. 
Tiiviste paikalleen asennettuna.

Jälleen teippiä perään ja tulppa päähän odottamaan jäteilman loppuja asennuksia.

Viimein pääsin pois tuolta katon sisältä. Ei todellakaan olen näin pitkäselkäiselle kaverille mitään mukavia paikkoja. Etenkin kun selän kanssa on muutenkin ollut ongelmia. Palasin sisäpuolelle asentamaan loput läpivientitiivisteet ja teippaukset. Mika totesi, että saan ihan itse asentaa ne. En kuulemma kuitenkaan hyväksyisi hänen teippauksiaan... Hän halusi selvästi päästä vähemmällä työllä. Heh.

Koska tiiviste on pienempi kuin putki, venytin sen aluksi putken ympäri ja annoin hetken venyä muotoonsa. Ettei tiiviste repeytyisi paikalleen asentaessa tai tapahtuisi muuta ikävää.

Sisäpuolen höyrynsulkumuovin liepeet teippasin tiiviisti putken ympärille.

Mika teippasi liepeet putken ympärille ja pujotti valmiiksi höyrynsulun läpivientitiivisteet. Näitä kun ei saa jälkeenpäin paikalleen mitenkään muuten kuin irroittamalla putket.

Tiivisteet paikallaan. 

Ilmanvaihtokoneeksi valitsimme yhdessä suunnittelijamme kanssa Enervent Pingvin XL eAir mallin. Kyseiseen malliin tulee eAir-ohjain. Se on irroitettava "paneeli", joka toimii langattomasti koko asunnossa. Ja kuten lukijoille on varmasti tullut selväksi, pidän tekniikasta, etenkin kun tähän eAir-ohjaimeen saa kytkettyä web-liittymän. Eli lyhykäisyydessään koko laitetta voi ohjata vaikkapa Karabian saarilta, eli laitteen voi asettaa sieltä käsin "lomamoodille". Jos tuntee sisällä ollessa ilman tunkkaiseksi tai haluaa tuulettaa mahdollisen palaneen ruoan hajun pois (tämä ei ollut tarkoitettu missään mielessä sinulle rakas emäntäni, heh), onnistuu se puhelimen napin painalluksella. Hetkellisellä ilmanvaihdon tehostuksella saa tuuletettua asunnon ilman ovien tai ikkonoiden avaamista. Eli kallisarvoinen lämmin ilma ei mene hukkaan. Ilmanvaihtokoneen yksi tärkein ominaisuus on kuitenkin ottaa sisältä tulevasta lämpimästä ilmasta lämpöä talteen ja siirtää se ulkoa tulevaan raittiiseen ilmaan. Näin sisään tulee valmiiksi lämmitettyä ilmaa tilalle, eikä lämpöenergiaa kulu hukkaan. Sähköyhtiölle en varmasti ole ihanneasiakas, vaikka talon tekninen taso on huomattavasti perinteisiä taloja parempi. Tiiviin rakentamisen ja hyvien teknisten ratkaisujen ansiosta ei harakoilla paljon ilma lämpene. Eli mitä vähemmän lämpöä menee hukkaan, sitä vähemmän sähkölaskussa on nollia.

Tässä on mallikuva eAir-järjestelmästä Enerventin sivuilta. Hiirellä pääsee painamaan ja kokeilemaan eri tomintoja. Järjestelmä sijoitetaan kodinhoitohuoneen kulmaan, mutta latauspisteen ansiosta sitä voi käyttää missä päin asuntoa tahansa. Todellisuudessa laite pysyy meillä ainakin paikallaan ja mahdolliset ohjaukset tehdään puhelimalla.

































IV-työt alkaa olemaan nyt hyvällä mallilla. Kosteisiin tiloihin joutuu vielä asentamaan muutamia putken pätkiä. Kaikkiin tiloihin, joista putkia puuttuu, tulee vielä alaslasketut katot, joten ongelmaa ei siis ole tämän asian takia. Kuitenkin päälinjat ja kaikki haarat on asennettu, samoin raittiin ilman tulo ja -poisto. Loput putkista asennetaan, kun Enervent Pingvin XL eAir ilmanvaihtokone on paikallaan.

Seuraavaksi pitäisi kirjoittaa pävitys Vertian tiiveysmittauksesta, pääoven katoksen asennuksesta ja tietenkin rappauksesta. Eli kirjoittamista piisaa. Yritän saada järjestettyä aikaa, jotta viimeistään perjantaina saataisiin seuraava päivitys ulos.


Mikko