Näytetään tekstit, joissa on tunniste iv. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste iv. Näytä kaikki tekstit

lauantai 6. tammikuuta 2018

IV-putket ja katon läpiviennit

Ennen puhallusvillan laittoa katolla pitää tietenkin olla kaikki tikissä. En nimittäin enää mene pyörimään puhallusvillaan... Siitä kun valitettavasti löytyy kokemusta, joten kateeksi ei sen alan miehiä käy yhtään. Mutta siis itse asiaan. Katolle asennetaan ensiksi läpiviennit samaan linjaan ja tämän jälkeen päästään putkien asennus ja eristystöihin. Läpivienneiksi valitsin Vilpen tuotteet, ne on varmasti Suomen eniten käytettyjä näissä hommissa. Postauksen lopussa on vastaus monta kertaa kysyttyyn kysymykseen, se siis yllätyksenä päivityksen lopussa.

Ensiksi merkkasin sopivat kohdat läpivienneille alapuolelta, poraamalla 8 mm metalliporanterällä reiät kattopeltiin. Siksi näin iso reikä "kerralla", jotta yläpuolelta pääsee heti sahaamaan reiän oikeankokoiseksi kuviosahalla.

Kuvassa on reiät vierekkäisissä pellin paloissa, vasemman puoleinen näkyy vähän heikommin. Tähän tulee vierekkäin radon tuuletus ja viemärin tuuletus läpiviennit.

Otin harjalta mitat sahaus sabluunan yläosaan, jonka avulla varmistettiin läpivientien sijainti olevan linjassa katon kanssa. Piirsin sahausviivat peltiin lyijykynällä. Siksi aina lyijäri, koska sen saa pyyhittyä pois kostutetulla sormella mikäli merkkaukseen tulee virheitä tai muuta vastaavaa. Sahaus sabluunassa on myös hyvät kuvalliset ohjeet asennuksen suorittamiseen, tämä tuli kiinnikkeiden kanssa Vilpen kattoläpivientipaketin mukana. Kun on valmista, kattoa ruvetaan sahaamaan. Merkkausten jälkeen pitää kuitenkin vielä kerran tarkistaa reiän sijainti, näin isoa reikää kun on hankala paikata ilman läpivientiä...

Koska itselläni ei ollut tarpeeksi lyhyttä terää kuviosahaan, tein sen itse leikkaamalla metalliterän poikki oikeasta kohdasta. Normaalit peltisakset ei sovellu tähän käyttöön, joten älkää ottako minusta mallia. Käytin vanhoja peltisaksia, jotka menevät kohta metallin kierrätykseen. Rälläkkä olisi ollut paras tähän hommaan, tosin Boschin akkurälläkkäni oli kaverilla lainassa. Ja kun on pari vuotta työskennellyt vain akkutyökaluilla, ei enää johtokoneita halua edes käyttää. En meinaan halunnut koskea terällä aluskatteeseen, vaan leikkaan sen erikseen mattoveitsellä muutamaa senttiä katon läpivientiaukkoa
pienemmäksi.

Terän lyhennys onnistui täydellisesti, vain pelti ja lautakoolaus meni poikki. Aluskatteeseen ei tullut naarmuakaan. Tämä ei tosin aina onnistu, ei tarvita kun pieni tuulenvire niin aluskate nousee terään kiinni. Kuitenkin se ei ole maailman loppu, tietenkin tiiviimmän lopputuloksen saa jättämällä aluskatteen hiukan tiukaksi läpiviennin kohdalta.

Aluskate on leikattu ja seuraavaksi asennetaan kaulus. Kaulukseen pitää laittaa liimamassaa reilusti tiiviyden  varmistamiseksi. Liimamassan valinnassa pitää ottaa huomioon UV-kestävyys ja elastisuus. Kattopelti kun elää, pitää liimamassan joustaa sen mukana. Lisäksi auringon valo ei saa pilata liimamassan ominaisuuksia. Pitää myös varmistaa liimamassan soveltuminen muovi- ja metalliosien liimaamiseen ja tiivistämiseen. Tarkista läpiviennin kauluksen kumin puhtaus ennen liiman laittoa, tarvittasessa pyyhi pölyt vaikka oman paidan reunaan. Jostain kumman syystä näissä osissa tuntuu olevan aina iso kerros pölyä vaikka tuotteet on uusia... Merkillistä.

Sitten liimauksen perään kiinnitetään itsari (itseporautuva) ruuvit, ne on parhaita pellin läpäisyn ansiosta. Näissä itsareissa ei ole tiivistettä mukana, kun muoviosan alapuolella on omat tiivisteet.

Pahvilaatikko kannattaa pitää lähietäisyyksillä kun kiinnittää läpiviennin kauluksia, siihen on helppo pyyhkästä ylimääräiset liimamassat. Pahvilaatikossa saa helpoiten kannettua kaikki tarvittavat osat katolle, lisäksi siinä saa vietyä roskat pois.

Tämän jälkeen otetaan kuminen kaulus ja asennetaan se paikalleen. Tätä kyseistä kaulusta kutsutaan työmailla kortsukaulukseksi. On meinaan muutamat vitsit kuultu: "Onko kortsu varmasti kunnolla paikallaan ettei käy vahinkoja?" Heh. Yksinäni asentaessa tiputin osan reiästä ja menin asentamaan sen paikalleen katon alle. Kaikkein helpoin tämä on asentaa yläpuolelta, toisen kaverin ruuvatessa ruuvit alapuolelta.

Ruuveilla molemmista päistä kaulus kiinni.

Laitoin liimamassaa kortsukauluksen ja aluskatteen väliin, halusin varmistaa tällä läpiviennin tiiviyden. Käsittääkseni tämän liimaaminen ei ole pakollista, itse kuitenkin aina halunnut varmistaa tiiviyden liimamassalla. Tämän jälkeen painoin "piikit" aluskatteesta läpi saaden kortsun tiiviisti kiinni aluskatteeseen.

Liimamassan jälkeen laitoin ylimääräistä höyrynsulkuteippiä kortsun ympärille. Ja kyllä, tämä on kaikki ylimääräistä, mutta miksi ei tekisi parempaa jos tarvikkeita löytyy mitkä menisivät muuten roskiin.

Sitten läpiviennin putket.

Kortsun kaulukset pitää muistaa kiinnittää muovikaulusten reikiin. Alla siitä tarkempi kuva toisesta kuvakulmasta.

Putki vain painetaan kiinni kaulukseen. Kuvan alareunassa näkyy se, miten kortsun kaulukset tulevat kiinni asennuskaulukseen.


Joissain IV-hatuissa on valmiina vatupassi, tämä nopeuttaa asennustyötä merkittävästi. Valitettavasti kaikissa läpivienneissä ei ole vielä kyseistä "lisävarustetta" mukana. Joten asennus onnistuu myös passilla.

Ruuvit asennetaan kauluksen kylkeen, jotta putki pysyy kauluksessa kiinni. Osa lukijoistani saattaa ihmetellä miksi toisen putken päällä on teipattu muovipussi. Vastaus on yksinkerainen. Se on viemärin tuuletusputki, siihen ei saa edes asentaa hattua päälle! Muuten talvella kostea, viemäristä tuleva höyry jäädyttää hatun umpeen jo pikku pakkasilla. Ja kun viemärin tuuletus on jäätynyt umpeen voi sisällä ruveta tuoksumaan, no sanotaanko että se sama tavara jonka viemäriin laskit... Se on siis ainoa tuuletusputki minkä päälle ei hattua saa laittaa. Tämä estää vesisateen ja elukoiden pääsemisen putkistoihin, viemärin tuuletuksen kannalta sillä ei ole merkitystä. Mikään elävä olento ei mene lähellekkään sitä putkea, siksi se katolle sijoitetaankin. Lisäksi vesisateen meneminen putkeen ei haittaa yhtään, se korkeentaan vähentää tuoksun määrää. Siellä kun vettä on kaupungin verkostoissa jo valmiiksi muutama litra.

En päässyt samaan aikaan asentamaan jäteilman (IV-koneen ilmanpoisto) läpiviennin putkea ja hattua paikalleen. Kävi nimittäin ostotilanteessa pienimuotoinen amatööri moka... IV-poistoputki kun on kokoa 160 mm, pitää se tietenkin olla vähintään sen paksuinen koko matkan. Normaali läpivientikaulukseen (kuten ylläolevissa kuvissa oli) voi asentaa maksimissaan 160 mm putken. Ongelma tulee siinä, kun läpivientikauluksen kohdalle ei mahdu eristeitä. Ja kuitenkin kaikki putket pitää olla valmiiksi eristettyjä ja eristeet pitää saada asennettua myös kauluksen kohdalle. Eli jouduin käydä ostamassa tilalle XL kauluksen ja XL kaulukseen sopivan 160 mm eristetyn putken. Kuvassa näkyy hyvin osviittaa kuinka isosta pöntöstä on kysymys. Kuvassa putken oikealla puolella on 18 litran maalipönttö, onneksi paino ei ollut yhtä paljon kuin maalipöntössä. Sain siis yksin kannettua putken katolle tikkaita pitkin. 

Vilpen XL kauluksen asennus sujuu samalla tavalla kun normaalinkin kauluksen asennus. Erona on vain osien koko.


Sain Mikan kaveriksi putkien asennus ja eristyshommiin. Mika on minua 30 cm lyhyempi, joten hänellä liikkuminen ahtaissa tiloissa on helpompaa, onhan hän ollut 8 vuotta päivittäin tekemässä ahtaissa tiloissa putkimiehen töitä muutenkin.

Jokainen putki eristettin Armaflex eristeellä, kuvassa on menossa jäteilman putken eristys. Liimalla kiinnitettiin jokainen Armaflexin osa toisiinsa. Liiman päälle laitettiin vielä Armaflex teippi.

Pahoittelut huonoa kuvaa, parempaa ei löytynyt eristyksen loppuvaiheista.

Joissain suunnitelmissa Armaflex riittää täysin putkien eristeeksi, niin puhallusvillojen sekaan kun niiden yläpuolelle. Asensimme kuitenkin normaalin 5 cm kanavaeristeen Armaflexin päälle. Normaali nyrkkisääntö on, että putkien ympärillä pitäisi olla vähintään 10 cm villaa mikäli putki on kylmässä tilassa ja puhallusvillan sisällä 5 cm. 

Eristeet leikattin oikeaan kokoon kämpän sisällä ja laitettiin ne jätesäkkiin. Näin niitä on helppo kuljettaa katolle ja pölyä ei lennä joka puolelle kuljetuksen aikana.

Jäteilma eristettiin osuudesta joka jää villatilan yläpuolelle. Lisäksi kiinnitimme reikäpannalla putket kiinni kattotuoleihin ja rakententeisiin.

Tässä näkyy miksi 160 mm putkelle pitää olla XL kaulus. Meidän 2 cm Armafex ja 5 cm villa mahtui nipin napin kauluksen sisään.

Jäteilman alkupään putkisto eristettiin myös lisävillalla. Se kun nousee korkeimmassa kohtaa lähes puhallusvillan yläpintaan asti.

Kuvassa aloitamme juuri radon putkiston ja jäteilman eristämistä.

Toisesta kuvakulmasta eristyksen aloitusta.

Viemärin tuuletus ja radon putkelle asennettiin koolinki putkien kannakkeeksi. Näin putket pysyvät paikallaan paremmin ja pannat estävät sivuttaisliikkeen. Kaato pitää muistaa ottaa huomioon! Koska kyseessä on viemärin tuuletus, jonne sataa vesi sisään.

Putket on alapäässä lähes yhdessä, koska tulevat saman kotelon sisään kodinhoitohuoneen nurkasta. Villa teipataan jokaisesta reunasta ja saumasta, lisäksi rautalanka asennetaan valmiin teipatun ja eristetyn villan päälle. Rautalangalla on todella tärkeä tehtävä, se estää villan irtoamisen. Koska alumiiniteipistä häviää (jossain vaiheessa talon elinkaarta) liimapito, täten paketti pitää pysyä kasassa pelkän rautalangan avulla. Rautalanka pyöritetään suht "tiukkaan" eristeen ympäri, kuitenkaan puristamatta villaa täysin kasaan. Tarkoitus on rautalangan avulla saada eriste pysymään putken päällä vaikka ilman teippiä tai muita kikkoja. Lanka on kuivassa tilassa lähes ikuinen ja toimii "mekaanisena" kiinnikkeenä, eikä täten ikinä väsy tai menetä pitoaan.

Haluan vielä erikseen korostaa rautalangan käyttöä kanava villoituksissa. Olen nähnyt taloja, joissa on lähdetty säästämään tässä kohtaa. No lopputuloksen asukkaat maksavat ennemmin tai myöhemmin. Rautalanka ei paljoa maksa, eikä sen laitto vie aikaa muutamaa pinuuttia pidempää per putki. Mikäli villa irtoaa teipin liimapinnan irtoamisen takia, voi pahimmassa tapauksessa lopputuloksena olla homepesäke kondenssiveden ansiosta. Jokainen kuitenkin päättää asian itse ja missä haluaa säästää, vai haluaako säästää rahaa näissä asioissa jotta voi myöhemmin palkata homekoiran etsimään pesäkkeitä. Oman talon kohdalla pitää olla tarkkana eikä tyytyä "standardiin" tai lauseeseen "näin näitä on aina tehty". AINA voi tehdä paremmin. AINA voi oppia uutta. Lähes jokaisessa tapauksessa missä talon sisälle tulee IV-venttiileistä tipottain vettä, syypää on huonosti eristetty IV-putki.

Olen myös törmännyt moneen taloon, jossa ei ole eristetty putkia puhallusvillan sisälle jääviltä alueilta. Tämä jakaa myös rakentajien mielipiteitä, onhan putkien ympärillä puhallusvillaa reilusti. Itse kuitenkin haluan eristää kaikki putket kunnolla, vaikka ne jäisi kokonaan puhallusvillan sisään. Parhaassa tapauksessa 10 cm IV-putken ympärillä on puhallusvillaa 20 cm per puoli. Vaarana kuitenkin on mahdollinen puhallusvillan painuminen, monesti IV-putkien alapuolelle jää koloja villan painuessa kasaan. Ja lisäksi mikäli mahdolliset elukat vintillä peuhaisivat tai asunnosta puuttuisi tuulenohjaimet, voivat nämä liikutella puhallusvillaa katon sisällä. Ei välttämättä niin paljon että asukas alapuolella asuessa sitä huomaisi, muuten kuin hyvin hitaasti sähkönkulutuksen noustessa. Kuitenkin riskejä ei kannata tämän asian takia ottaa, meinaan olen itse useammaan kerran joutunut menemään kattojen sisään kun puhallusvilla on asennettu. Voin kertoa, ettei se ole mukavaa eikä halpaa lystiä jälkeenpäin lapioida puhallusvilloja tieltä pois, asentaa eristeet putkien ympärille ja lapioida puhallusvillat takaisin. Puhumattakaan vielä pölyn määrästä ja todella ahtaista tiloista.


Talonäytös


Meiltä on monesti tästä kysytty ja nyt se tulee, nimittäin viimeinen talonäyttö. Tosin tämä talonäytös on kaksipäiväinen. Edellisessä näytössä kävi kahdessa tunnissa lähes 100 ihmistä. Joten laajensimme näytön aikaa ja teimme siitä kaksipäiväisen. Talo on lähes valmis, viimeiset tarkastukset enää ennen muuttoa. Blogi tulee silti järjestyksessä ja muuton jälkeen löytyykin paremmin aikaa kirjoittamiseen. Jos saisi vaikka hiukan nopeammin tekstejä ulos kun kerran viikossa.


Talossamme järjestetään siis  Kastellin talonäytös lauantaina ja sunnuntaina 13.-14.1.2018.
Tervetuloa jompana kumpana päivänä, tai miksei vaikka molempina klo 12:00-15:00.

Osoite on:
Ongenkoukku 1
01490 Vantaa 


Ohjeet talolle tuloon: Nikinmäen K-Supermarketin kohdilta käännös vasemmalle (Korsosta päin tultaessa) Pohjoiselle Nikinmäentielle ja ajetaan oikealla olevien luhtitalojen ohi. Talo on heti oikealla niiden jälkeen. Sitä ei voi olla huomaamatta, kyseessä on kulmatontti. 


Tervetuloa katsomaan taloa, olen itse paikalla molemmissa näytöissä. Eli mikäli teillä on kysymyksiä, vastaan niihin mieluusti paikan päällä. Ja mikäli herää kysymyksiä esimerkiksi Kastelli talopaketin ostoon liittyen niin paikalla on Heikinheimon Matti, jonka avustuksella saatte varmasti mieluisen talokaupan järjestymään.

Nähdään  siis Ongenkoukussa! 😊


Mikko

sunnuntai 17. syyskuuta 2017

Ilmanvaihtoputkien asennusta

Timpurista sähkömieheksi, sähkömiehestä putkimieheksi... No ei teidän lukijoiden tarvitse säikähtää. Tottakai minulla on tähänkin työvaiheeseen oikea ammattilainen kaverina. Teille lukijoillekin varmasti tuttu mies, Mika. Hän on ollut putkimies kahdeksan vuoden ajan, ennen kun tuli apumiehekseni työmaalle. Yhdessä Mikan kanssa teemme kaikki IV-osien asennustyöt.

No Mikaa en saanut heti samana päivänä apuun kun sähkötyöt oli valmiina. Aikani kuluksi villoittelin talossa väliseiniä. Mika luetteli aluksi ostoslistan, jonka tapani mukaan kirjoitin ensimmäiseen sopivaan paikkaan minkä satuin löytämään. Kännykkäkamerat mahdollistavat ostoslistan kuvaamisen, luki se sitten vaikka Gyproc-seinässä tai vanerin palassa. Näin saan ostettua tarpeelliset tarvikkeet valmiiksi, jotta Mikan aikaa ei kulu hukkaan. 

Tässä ostoslista, joka oli apuna Onnisella asioidessa.

Onneksi olin saanut jo pienen kasan IV-putkia valmiiksi naapuriltani. Näin pystyin poistamaan listalta ison määrän putkiosia. Kiitokset vielä naapurille. Kyseiset putket maksavat muutamia euroja kaupassa, mutta säästä on kuitenkin äkkiä useita kymppejä. Näitä jää kuitenkin useasti työmaalta yli. Varmasti itsekin laitan ylijääneet kiertoon eteenpäin, kohan kaikki on valmiina.

Hain kuvan IV-putket aikaisemmin naapurilta. Miinustin nämä siis ostoslistalta ennen Onniselle lähtöä.
Kauppareissun jälkeen osat sisällä. Isot neliskanttiset ovat äänenvaimentimia, muovipusseissa käyrät ja kylkilähdöt.

Putkihyllyn ja huonetilojen sijoittelulla halusin päästä asentamaan kaikki IV-kanavat lämpimällä puolella, eli hörysulun sisäpuolella. Mikäli putkia asentaa höyrysulun kylmälle puolelle, joutuu jokaisen siellä puolella olevan putken eristämään. Lisäksi jokainen ylimääräinen reikä höyrysulkuun on turha ja lisää vuotoriskiä. Pakollisia reikiä höyrysulkuun on tietenkin aina jäteilman poisto ja raitisilma tulo. Muita putkia, jotka menevät höyrysulusta läpi on viemärin tuuletus ja radontuuletus. Lisäksi liesituulettimella on oma poistonsa, mikäli liesituulettimessa ei ole aktiivihiilisuodatinta.

Ilmanvaihdon perusteet tulevat tässä. Eli jokaiseen asuintilaan tulee raitisilma, vessoista ja kosteista tiloista poistoilma. Näin raitisilma on aina siellä missä ihmiset ja luonnollisesti vessojen hajut ei pääse muualle, koska ilmanpoisto on niistä tiloista.


Tässä on ensimmäinen kuvasuunnitelma IV-putstkia. Ainoa ero lopullisiin kuviin on, että kodinhoitohuoneen ja saunan raitisilma kulkee eteisen tilan yli. Näin huonekorkeus pysyy korkeana käytävällä koko matkalta. Vain arkieteisen kohdalle tulee alaslaskukatto. Siitä missä on vessan väliseinä, katto nousee normaaliin 305 cm huonekorkeuteen. Nuolista näkee miten päin ilma liikkuu, eli mikä on raitis- ja mikä jäteilma.






















Asennus aloitettiin putkihyllyltä, jota kautta menee vain raitisilma. Jokaiseen makuuhuoneeseen tuli raitisilma ja olohuoneeseen tuli kaksi raitisilmaa. Isoin makuuhuone on niin sanottu kahden ihmisen huone, joten sinne tulee 125 putkella raitisilma ja muihin makuuhuoneisiin tulee ilma 100 putkella. Mikäli joskus vaikka jokaiseen huoneeseen tulisi asumaan kaksi ilmistä, niin ilmanvaihtoalan ammattilainen saa säädettyä helposti ilmanvaihdon riittäväksi. Säätö tapahtuu säätöventtiilistä, joka on katossa. Tämän osan saa pestä itsekin, kunhan kiinnittää sen samaan kohtaan mitä se oli aikasemmin. Säätöön käytetään mittauslaitetta, joka mittaa kuinka monta litraa sekunnissa putkessa kulkee.

Putket asennettiin reikänauhalla alaslaskurunkoihin.

Viimeisen makuuhuoneen päädystä otettu kuva. Oikeanpuolimmainen on makuuhuoneen raitisilma ja vasemmanpuoleinen putken päädyssä on raitisilma olohuoneeseen.

Villan palaset pois ja putkenpätkät asennetaan olohuoneen puolelta. Suosittelen laittamaan hiukan pidemmät IV-putket. Itse ainakin tykkään myöhemmän vaiheen töissä tästä, esimerkiksi Gyproc-levyjen asennuksessa. Asennus on helpompaa, kun putki tulee seinästä esille noin viisi senttiä. Näin levy on helpompi asentaa läpi putkesta, jonka jälkeen se vasta työnnetään kiinni seinään. Mikäli se on valmiin seinälinjan tasolla, on asentaminen mielestäni huomattavasti vaativampaa ja hitaampaa. Ylimenevän putken osuus katkaistaan jälkeenpäin valmiin pinnan tasoon.

Jos työt lopettaa kesken kaiken tai pitää vaikkapa ruokatauon, pitää muistaa laittaa aina putkitulpat paikalleen. Näin rakennuspölyä pääsee mahdollisimman vähän putkistoon. Seuraavaksi otetaan aikaisemmin poisotettu villan palanen ja painetaan siihen jäljet putken reunoista.

Tällä tavalla painamalla vältytään mittavirheiltä. Seuraavaksi leikataan palanen pois ja asennetaan villa seinään. 
Villa paikallaan.

Nyt olohuoneen seinä on IV-osien kohdalta valmiina levytykseen.
Mika pääsi asentamaan yksin makuuhuoneiden ilmanvaihto-osat. Tähän kun ei montaa mahdu kerralla tekemään hommia.

Tähän väliin voisin laitta videon Instagramista, jossa näkee hyvin putkiosien työstämisen. Jokainen putkiosa työstetään alhaalla ja käytännössä "ylöilmoissa", eli katonrajassa vain kytketään putkiosa edelliseen ja kiinnitettään se reikänauhalla rakenteisiin tukevasti. Videossa näkyy hyvin se, miten putken leikkaus tapahtuu.




Tämän jälkeen asensimme putket eteiseen.


Tästä kuvasta näkyy hyvin mistä raitisilma menee putkihyllylle. Kuva arkieteisen katosta.

Eteiseen tulee poistoilma.

Poistoilmakanava kulkee saunan ja suihkutilan yläpuolella. Sieltä se tulee keittiöön kodinhoitohuoneen läpi. 

Ilmanpoisto keittiön seinässä. Nyt on olokeittiön kaikki IV-putket paikallaan, kaksi raitisilmaa ja yksi poisto.

Saunan yläpuolella taas yksi Mikan taidonnäyte. Isompikin kurvi olisi kelvannut, koska tilaan tulee kuitenkin iso alaslasku saunan takia. Ennen kurvia tulee raittiin ilman tulo saunaan, raitisilma laitetaan suoraan kiukaan yläpuolelle.

Huono kuva, mutta parempaa ei kännykässä löytynyt. Kuva on otettu suihkun nurkasta. Katossa näkyy hyvin tulevien putkien sijainnit. Kuvan vasemmalla puolella tulee saunaan ilmanpoisto sen vastapuolelle saunaa tulee lattian varaan toinen ilmanpoisto. Myös suihkuun tulee yksi ilmanpoisto, samoin kodinhoitohuoneeseen.

Näiden jälkeen asennettiin yhdessä Mikan kanssa äänenvaimentimet. Nämä ei montaa kiloa painaneet, mutta kokonsa takia kahdestaan asentaminen oli huomattavasti nopeampaa.

Raittiin ilman tulon ihannepaikka on pohjoisseinässä. Näin sieltä saadaan viileämpää ilmaa esimerkiksi kesäisin. Putkeksi tuli 160 mm paksu ja sen ympärille tuli eristeeksi Armaflex solukumieristettä. Tämä putki pitää eristää ilmanvaihtokoneelle asti, koska siitä tulee lähes aina kylmempää ilmaa kuin sisätiloissa. Mikäli eristystä ei tee, putken pinta kondensoi ja näin ollen tiputtelee vettä rakenteisiin. Näin reiän ulkomitoiksi tuli noin 200 mm, lisäksi ulkopuolelle piti asentaa kaulus, jotta ulos tuleva 200 mm ritilä osuu nätisti paikalleen. Reiän tekeminen uloimpaan rappauslevyyn oli muutaman minuutin homma, tosin siitä vasta murheet alkoivat. Osuin tietenkin vaakakoolaukseen. No siitä piti rei'ittää jotenkin tie läpi. Kyllä kirosin, koska työkaluistani ei löydy akkupuukkosahaa. Pitää varmaan sekin käydä hommaamassa. Onneksi on Boschin akkuja iso kasa, ei tarvitse ostaa kuin runko. Tein reiän kuppiterässä ulkoapäin aina höyrysulkuun asti, näin sain villaa otettua pois vain pakollisen määrän. Aina vuorotelleen kuppiterällä villaan lovet ja käsin taas muutaman sentin siivu villaa pois.

Raittiinilman tulo. Kuppiterällä ei saa porattua kuin tasaisia rakenteita. Tämän takia porasin pienemmällä poranterällä allaolevan puun melkein poikki, näin sain porattua kuppiporanterällä reiän nätiksi. Normaalisti teen tämän vaiheen puukkosahalla, mutta nyt sellaista ei ollut saatavilla eli mielikuvitusta tarvittiin.

Raittiin ilman sijainnin paikka on aika lähellä pääoven sijaintia. Hyvä kun se saatiin ihanne puolelle, eli pohjoiseen. Eli kesällä saa siis viileämpää ilmaa sisälle.

Vielä pitää asentaa muutama putki, jotta päästään tilaamaan Vertia tekemään tiiveysmittaus. No ei muuta kun katon sisään työskentelemään. Asensimme radonputken ja viemärin tuuletuksen läpi löyrysulusta. Höyrysulkujen tiivistämiseen ostin Onniselta läpivientikappaleita, ne myytiin viiden kappaleen paketeissa. Ja tietenkin asensin niitä mieluummin liikaa kuin heitin ylimääräisiä roskiin. Taas varmistetaan tiiviys. Normaalisti olen asentanut kyseisen läpivientitiivisteen vain yläpuolelta. Nyt asensimme kyseisen tiivisteen molemmilta puolilta, sekä teippasin kaikki saumat yläpuolelta. Joo tiedän, turhaa työtä... Mutta omaa taloa saa teipata niin paljon kuin haluaa. Radonputki pitää eristää koko matkalta aina katolle asti, eristämiseen käytimme Armaflex solukumieristettä. Viemäsin tuuletusputkeen riittää eristys vain kylmälle puolelle. Lämpimissä tiloissa ei tarvitse, sieltä kuitenkin tulee aina lämmintä ilmaa. Kylmän ja lämpimän ero meidän talossa on käytännössä höyrynsulkumuovi. Muista siis, että kaikki kylmällä puolella kulkevat putket pitää aina eristää.

Älkää säikähtäkö katkaistua puuta. Kyseiset puut laitettiin katolle ylimääräisiksi tuiksi. Koko puuta ei edes piirrustuksissa mainita, mutta halusin tukea kattorakenteita hiukan enemmän kun menimme sinne töihin. Nämä rakenteet jäykistää taloa entisestään, eli ne saa jäädä villatilaan. Tässä kohtaa tuki oli kuitenkin pakko sahata poikki. Muuten putkisto olisi tullut esiin kodinhoitohuoneen kaappiin, nyt ne saadaan piilotettua siististi varaukseen kaappien toiseen päähän. Teen putkille siistin kotelon kalustelevystä kalustusvaiheessa . Molemmat putket ovat 110 mm viemäriputkia.

Ensimmäinen putki ja höyrysulun läpivientitiiviste paikallaan.

Molemmat tiivisteet paikallaan.

Ja kyllä, teippasin vielä nämäkin. Viimeistään tiiveysmittaus palkitsee huolellisesta työstä.

Sitten jäteilmanpoiston kimppuun. Tälle tehtiin suosiolla reikä IV-koneen yläpuolelle. Tämä joudutaan eristämään lähes koko matkalta, koska putki kulkee villatilassa. Vain sisään jäävää, reilua puolen metrin palasta IV-koneelta villatilaan ei tarvitse eristää. Me asensimme kuitenkin läpivientien kohdalla aina eristeen vähintään 10 cm lämpimäntilan puolelle, jotta saatiin tiivis liitos. Tässä muutama kuva jäteilmanpoistolle tehdylle läpiviennille, kyseinen putki on 160 mm.

Aluksi reikä tähden muotoisesti. Jätin kaikki lerpakkeet sisäpuolelle, jotta pääsin teippaamaan nekin kiinni tukevasti. Reikä kannattaa tehdä aina pykälän pienemmäksi. Höyrynsulkumuovi venyy kyllä ja tämäkin tekee liitoksesta tiiviimmän.

Armaflex eriste reiästä läpi.

Mika työnsi putken alapuolelta eristeen sisään.

Putkea pitkin sai myös pujotettua hyvin höyrynsulun läpiviennintiivisteen, jolla saa tiivistettyä liitoksen. 
Tiiviste paikalleen asennettuna.

Jälleen teippiä perään ja tulppa päähän odottamaan jäteilman loppuja asennuksia.

Viimein pääsin pois tuolta katon sisältä. Ei todellakaan olen näin pitkäselkäiselle kaverille mitään mukavia paikkoja. Etenkin kun selän kanssa on muutenkin ollut ongelmia. Palasin sisäpuolelle asentamaan loput läpivientitiivisteet ja teippaukset. Mika totesi, että saan ihan itse asentaa ne. En kuulemma kuitenkaan hyväksyisi hänen teippauksiaan... Hän halusi selvästi päästä vähemmällä työllä. Heh.

Koska tiiviste on pienempi kuin putki, venytin sen aluksi putken ympäri ja annoin hetken venyä muotoonsa. Ettei tiiviste repeytyisi paikalleen asentaessa tai tapahtuisi muuta ikävää.

Sisäpuolen höyrynsulkumuovin liepeet teippasin tiiviisti putken ympärille.

Mika teippasi liepeet putken ympärille ja pujotti valmiiksi höyrynsulun läpivientitiivisteet. Näitä kun ei saa jälkeenpäin paikalleen mitenkään muuten kuin irroittamalla putket.

Tiivisteet paikallaan. 

Ilmanvaihtokoneeksi valitsimme yhdessä suunnittelijamme kanssa Enervent Pingvin XL eAir mallin. Kyseiseen malliin tulee eAir-ohjain. Se on irroitettava "paneeli", joka toimii langattomasti koko asunnossa. Ja kuten lukijoille on varmasti tullut selväksi, pidän tekniikasta, etenkin kun tähän eAir-ohjaimeen saa kytkettyä web-liittymän. Eli lyhykäisyydessään koko laitetta voi ohjata vaikkapa Karabian saarilta, eli laitteen voi asettaa sieltä käsin "lomamoodille". Jos tuntee sisällä ollessa ilman tunkkaiseksi tai haluaa tuulettaa mahdollisen palaneen ruoan hajun pois (tämä ei ollut tarkoitettu missään mielessä sinulle rakas emäntäni, heh), onnistuu se puhelimen napin painalluksella. Hetkellisellä ilmanvaihdon tehostuksella saa tuuletettua asunnon ilman ovien tai ikkonoiden avaamista. Eli kallisarvoinen lämmin ilma ei mene hukkaan. Ilmanvaihtokoneen yksi tärkein ominaisuus on kuitenkin ottaa sisältä tulevasta lämpimästä ilmasta lämpöä talteen ja siirtää se ulkoa tulevaan raittiiseen ilmaan. Näin sisään tulee valmiiksi lämmitettyä ilmaa tilalle, eikä lämpöenergiaa kulu hukkaan. Sähköyhtiölle en varmasti ole ihanneasiakas, vaikka talon tekninen taso on huomattavasti perinteisiä taloja parempi. Tiiviin rakentamisen ja hyvien teknisten ratkaisujen ansiosta ei harakoilla paljon ilma lämpene. Eli mitä vähemmän lämpöä menee hukkaan, sitä vähemmän sähkölaskussa on nollia.

Tässä on mallikuva eAir-järjestelmästä Enerventin sivuilta. Hiirellä pääsee painamaan ja kokeilemaan eri tomintoja. Järjestelmä sijoitetaan kodinhoitohuoneen kulmaan, mutta latauspisteen ansiosta sitä voi käyttää missä päin asuntoa tahansa. Todellisuudessa laite pysyy meillä ainakin paikallaan ja mahdolliset ohjaukset tehdään puhelimalla.

































IV-työt alkaa olemaan nyt hyvällä mallilla. Kosteisiin tiloihin joutuu vielä asentamaan muutamia putken pätkiä. Kaikkiin tiloihin, joista putkia puuttuu, tulee vielä alaslasketut katot, joten ongelmaa ei siis ole tämän asian takia. Kuitenkin päälinjat ja kaikki haarat on asennettu, samoin raittiin ilman tulo ja -poisto. Loput putkista asennetaan, kun Enervent Pingvin XL eAir ilmanvaihtokone on paikallaan.

Seuraavaksi pitäisi kirjoittaa pävitys Vertian tiiveysmittauksesta, pääoven katoksen asennuksesta ja tietenkin rappauksesta. Eli kirjoittamista piisaa. Yritän saada järjestettyä aikaa, jotta viimeistään perjantaina saataisiin seuraava päivitys ulos.


Mikko