Näytetään tekstit, joissa on tunniste f1255-6. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste f1255-6. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 28. tammikuuta 2018

Talon sydämen rakentaminen

Talon sydämen, eli teknisen tilan rakentaminen. Meillä tulee käytännössä kaikki tekniikka tekniseen tilaan, lisäksi se toimii tarvittaessa täydellisenä "pihavarastona". Tein teknisen tilan seinät vanerista, sinne kun omasta mielestäni ei saisi ikinä asennella kipsilevyjä. Valitettavasti lähes kaikissa teknisissä tiloissa on Gyproc seinät. Niiden tilalle kannattaa vaihtaa vanerit suoraan, koska ne kestää tarvittaessa muutaman tipan vettä. Gyproc levy ei kestä vettä tippaakaan ja kyseessä on kuitenkin kostea tila. Mikäli talossa sattuisi joskus vesivahinko, se tapahtuu suurella todennäköisyydellä teknisessä tilassa. Onhan siellä kaikki talon tekniikka, etenkin veteen liittyvät. Puhumattakaan vielä edes tekniikoiden painosta ja niiden kiinnityksestä...

Eli tekniseen tilaan tulee paljon "kalusteita". Meillä sähkökaappi, valokuitu/kaapeli tv-kaappi, päävesihana, käyttöveden jakotukit, lattialämmityksen jakotukit, maalämpökone, iv-kone ja kaiuttimien vahvistinjärjestelmä. Tässä lista meidän talon teknisen tilan varustuksesta ja kaikki nämä vaativat omat kiinnityspisteet. Mikäli seinät on tehty Gyproc levystä, pitää jokaisen kohdalla olla seinässä vahvike. Niiden mitoitus ja riittävä asennus on hankalaa. Eihän sitä kukaan tiedä mitä kaikkea tekniikkaa tulevaisuudessa tekniseen tilaan tulee vielä lisää. Ongelma ratkeaa helposti tekemällä kaikki seinät vanerilla, vain IV-kone vaatii tällöin vahvikkeet seinän sisään. Se tulee ilmaan ja on tekniikasta painavin ilmaan sijoitettava kone. Kaikki muut tekniikat saa kiinnitettyä vaneriin helposti ruuveilla ja tarvittaessa niiden paikkoja voi vaihtaa, tai myöhemmin voi hyllyjä ja tekniikkaa lisätä ilman ongelmia. Laitoin kahdelle seinälle (johon tulee kiinni kaikki tekniset laitteet) 15 mm paksuisen vanerin ja kahdelle muulle seinälle 12 mm vanerin. Periaatteessa 12 mm vanerikin riittää hyvin, mutta satuin löytämään alennuksesta halvalla muutaman 15 mm levyn. Siksi vaihdoin ne pykälää "järeämmäksi".

Kuvan laatikossa on talomme IV-kone. Kyseessä on siis Enervent Pingvin XL eAir E ilmanvaihtokone. Painoakin kyseisellä laitteella on 64 kg. Painonsa takia tämä kone vaatii hiukan paremman tuennan seinärakenteisiin.

Kone kannettini heti sisälle lämpimään. Ohjekirjoja ym. paperia tuli koneen mukana iso kasa. Nämä pitää laittaa hyvään talteen. Nämä asiakirjat kun pitää säilyttää talokansioon...

Kuva on otettu arkieteisen puolelta. Kyseinen seinä on teknisen tilan seinä. Ja kuten arvata saattaa kyseiset koolingit (50x100puu) on asennettu vahvikkeeksi IV-koneen takia. Käytännössä hirveästi tätä järeämpää tukirakennetta ei koneelle pysty asentamaan, periaatteessa lautakin olisi voinut riittää. Nyt kuitenkin on laitettu vahvikekoolingit IV-koneen ylä- ja alareunaan. Kestää tarvittaessa vaikka asentajan painon, mikäli hän haluaa jäädä roikkumaan koneeseen...

Sama seinä eristettynä. Tästä muuten kannattaa ottaa koppi. IV-koneen kiinnitysseinä ei ole suorassa yhteydessä mihinkään makuuhuoneen seinään. Vaikka nykyiset IV-koneet resonoi aika vähän, ei kuitenkaan ole mukavaa jos koneen resonoinnin kuulisi makuuhuoneeseen. Mikäli koneestä jotain ääntä pääsee, se kuuluu vain eteiseen, jossa ääni ei haittaa pätkän vertaan.

Harmi kun ei tullut otettua parempia kuvia teknisen tilan vanereista ennen maalausta, tässä kuitenkin yksi panoraama otos.

Nyt on teknisen tilan seinät maalattu. Väri perus valkoinen, kahteen kertaan maalattuna. Kuvassa näkyy IV-koneen asennusrauta, ilman tätä on konetta lähes mahdoton asentaa. Mutta siitä lisää seuraavassa päivityksessä.

Maalämpökone saapui myös tontille, NIBE F1255-6 R EM. Kyseinen kone on täysin ohjattavissa etänä puhelimella ja tarvittaessa kaikki hälyytykset tulevat puhelimeen. Se oli yksi tärkeä lisäosa, joka vaikutti merkittävästi tuotteen valintaan.

Maalämpökone nostettu sisään ja "etukansi" poistettu putkimiestä varten. Ja kuten kuvasta näkyy, putkimies on saapunut tontille ja aloittelee juuri asennuksta. Kuvassa näkyy nimittäin putkimiehen työkalupakki...

Niben maalämpökone asennettu paikalleen, viralliset putkityöt lakanneet.

Vähän kellertävä kuva kun pimeässä otettu, tässä kuitenkin putkimiehen ensimmäisen päivän asennuksen tulos.

Lattialämmityksen jakotukit kytketty verkkoon. Yläpuolella on lämminvesitukki ja alapuolella kylmävesi, tämä järjestys on aina sama oli kyseessä lattialämmityksen- tai käyttöveden jakotukki. Kylmän jakotukin yläpuolella on etäsäädettävät termostaatit, eli virtausta jarrutetaan kierron loppupuolelta.

Tässä poistetaan ilmaa vesikiertoisesta lattialämmitysjärjestelmästä. Kyseessä lyhyesti sanottuna "pakkopoisto" eli järjestelmään isketään vedellä painetta ja pakotetaan ilma pois putkistosta. Jokainen lattialämmityslenkki käydään läpi yksickerrallaan. Putkityöt on yleensä suht yksinkertaisia, kuitenkin suosittelen jättämään ne alan ammattilaisille. On mukava kuitenkin tietää miten tehdään, mitä tehdään ja miksi. Lisäksi myöhemmin mahdollisten vikojen etsiminen on helpompaa, jos ymmärtää järjestelmien toimintaa.

Tässä tehdään käyttöveden jakotukin kytkentää. Ja taas lämmin yläpuolella mahdollisimman lähellä seinää ja kylmä alapuolella mahdollisimman kaukana. Näin putket eivät aiheuta merkittävästi kondensioveden muodostumista, toisaalta sen muodostuminen tässä tilassa ei haittaa. Tilassa on oma kaivo ja vedeneristys on kunnossa. Mutta kuitenkin kun priimaa haluaa, on se itse melkein tehtävä. Tällä kertaa jakotukki tehtiin Mikan kanssa. Onhan hän uran aikana näitä useita kymmeniä asennellut.

Valmiit lattialämmitysjakotukit



Tekninen tila on yleensä toiselta nimeltään "pihavarasto", tai ainakin suurimmalla osalla se jää siihen käyttöön. Kuitenkaan tilassa ei tarvitse käydä hirmu usein. Meillä tulee virheilmoitukset puhelimeen, kun molemmat "koneet" on kytketty kodin langattomaan verkkoon. Kuitenkin välillä tilassa olisi hyvä käydä tarkastamassa ettei vuotoja missään putkissa ole, joka on kylläkin todella epätodennäköistä. Järjestelmään tehdään kuitenkin painekokeet ynnä muut. Mutta vähintään IV-koneen suodattimet pitää käydä vaihtamassa määräajoin.

Tässä kuitenkin pähkinän kuoressa teknisen tilan asioita, näihin kyllä palaamme myöhemmin. Viimeistään kun pääsemme tarpeeksi pitkälle ja suodattimien vaihto tulee ajankohtaiseksi.

Timpuri
Mikko Merelä

keskiviikko 11. lokakuuta 2017

Miksi maalämpö ja millä pumpulla?


Valitsimme siis talomme lämmityslähteeksi maalämmön. Tästä on ollut mainintaa jo aiemmin blogissa. Käyn nyt kuitenkin läpi tarkemmat syyt valintaa ajatellen. Kerron myös miksi maalämpöpumpun malli vaihtui alkuperäisestä, merkki tosin pysyi samana. Eli valintamme oli NIBE. Tämä on tehty markkinointiyhteistyössä NIBEn kanssa. 

Asennuksen kustannukset


Ensinnäkin maalämpö on lämmitysmuodoista varmasti kallein hankinnan osalta. Sitä faktaa on hankala kierrellä tai kaarrella. Tosin, mikäli rakennusvaiheessa maalämpö otetaan taloon on se huomattavasti halvempaa kuin jälkikäteen asennettuna. Pienempiin omakotitaloihin maalämmön voi saada rakennusvaiheessa jo reululla 10 000 eurolla. Isompien omakotitalojen maalämmön hinnat vaihtelevat 15 000 ja 20 000 euron välillä. Karkeasti voisi sanoa, että mikäli taloon asennetaan maalämpö jälkeenpäin, maksaa se vähintään 30% enemmän verrattuna uuteen taloon. Maalämmön kiertoputket on helppo asentaa taloon kun kaivikone on jo valmiiksi paikalla perustustöissä eikä läpivientejä tarvitse porailla jälkikäteen. Vanhan lämmitysjärjestelmän poisto tai sen rinnalle kytketty maalämpöpumppu aiheuttaa lisäkustannuksia verrattuna uuteen taloon.

Kustannukset syntyvät käytännössä kolmesta osa-alueesta; maalämpöpumpun hinnasta, maalämpökaivon porauksesta sekä tietenkin asennuskustannuksista. Karkeasti sanottuna hintojen jakautumisesta, pumpun hinta on noin puolet kokonaissummasta, lämpökaivon poraus 30 % ja asennus uudiskohteissa 20 %. Kilpailutuksessa hintaerot voivat olla hurjia, joten suosittelen jälleen käyttämään tätä nyrkkisääntönä. Tarjousta kannattaa pyytää vähintään kuudelta eri toimijalta ja tehdä valinta vasta, kun on saanut tarjouksen vähintään kolmelta. Näin tiedät paikallisen todellisen hintatason, etkä maksa turhasta.

Bildarkiv
Kuva Niben sivuilta.

Maalämmön käyttökustannukset 


Nyrkkisääntönä; mitä isompi talo, sitä halvempaa sen lämmitys maalämmöllä on. Mitä enemmän maalämmöstä otetaan "tehoja", sitä edullisempaa sen käyttäminen on. Verrattuna esimerkiksi suorasähköön tai öljyyn. Tämän takia maalämpö on erittäin kannattavaa asentaa myös rintamamiestaloihin. koska siellä lämpöenergian kulutus on reilusti isompaa kuin nykyaikaisessa samankokoisessa omakotitalossa. Syy tähän on ihan puhdas eristevaatimusten parantuminen vuosien varrella. Kuitenkin maalämpö on edullisin keino lämmittää taloa. Tämä olikin meille se tärkein syy maalämpöä valitessa. Unelma tavoite on saada talon sähkölaskut 50 euron luokkaan kuukaudessa. Sen ei pitäisi ainakaan teoriassa olla mahdotonta. Tärkeintä on kuitenkin saada kustannukset pysymään tulevaisuudessakin tasaisina, eikä sähkön hinnan nousu vaikuta asumisen hintaan niin merkittävästi. Suorasähkötalo kuluttaa energiaa lämmitykseen keskimäärin kolme kertaa enemmän kuin maalämmöllä varustetussa talossa. Pienissä omakotitaloissa ja matalaenergiataloissa maalämpö maksaa itsensä takaisin keskimäärin reilussa kymmenessä vuodessa. Isommissa taloissa takaisinmaksuaika on merkittävästi lyhempi.

Ekologisuus ja toimintavarmuus


Koska maaperästä saadaan "ilmaista" sinne varautunutta lämpöä talteen, on se ekologisesti erittäin kannattavaa. Maalämpöpumpulla otetaan siis maahan ja vesistöihin varautunutta auringon energiaa talteen. Maalämpöputket voidaan asentaa vesistöihin, peltojen pintamaan alle sekä tietenkin perinteisesti poraamalla peruskallioon syvälämpökaivon reikä. Mikäli putkisto asennetaan veteen tai maahan noin metrin syvyyteen, pitää putkistoa olla merkittävästi enemmän. Mikäli pystyputkiston syvyytenä 150 metriä riittää taloon, vaatii se vaakaputkistona merkittävästi enemmän, noin 500 metrin luokkaa. Mikäli omistaa rantatontin tai peltoa on vaakaputkiston asennus merkittävästi halvempaa. Taajamien nykyisiin omakotitalotontteihin vaakaputkisto ei yleensä mahdu. Suorasähkölämmitteiseen taloon verrattuna CO2-päästöjä syntyy kolme kertaa vähemmän. Löysin netistä jonkun vanhan artikkelin vuodelta 2008, jossa kerrottiin lämpöpumppujen käytön säästävän hiilidioksidipäästöjä vuositasolla 100 000 auton verran (Suomen Lämpäpumppuyhdistys SULPU). Vaikka artikkeli on jo vanha, kertoo se kuitenkin vertailuarvoja maalämmön hiilijalanjäljestä.


Maalämpöpumppujen toimintavarmuus on vähintäänkin hyvä. Keskimmääräisesti koneille voi laskea 15-20 vuoden käyttöiän. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että koko maalämpöpumppu tarvitsisi vaihtaa 20 vuoden välein, vaan pienillä huolloilla saadaan kasvatettua sen käyttöikää. Mikäli pumppu pitäisi vaihtaa, ei maalämmön reikää tarvitse porata uudelleen tai vaihtaa putkistoa. Niiden käyttöikä on vähintään yhtä pitkä kuin talonkin. Maalämmöllä ei pelkästään saada aikaiseksi lämpöä, vaan sitä voidaan käyttää kesällä myös asunnon viilennystä varten. 

Maalämpöpumpun valinta


Meidän taloon suunniteltiin alunperin perinteistä NIBE 6 kW lämpöpumppua, jonka toimintaperiaatte on ON/OFF. Silloin jos koneessa ei ole invertteri voimanlähdettä, teho on koko ajan koneen maksimiteko X. Eli kone käynnistyy aina tarvittaessa ja on päällä kunnes lämminvesivaraaja ja lattialämmitys on säädetyissä arvoissa. Tämän jälkeen kone sammuu ja käynnistyy jälleen kun lämpö laskee rajojen alapuolelle. Näissää laitteissa koneen tehon miettiminen pitää jättää täysin ammattilaisille! Liian pieni kone huutaa koko ajan ja näin kuluttaa hyötysuhteeseensa nähden tuhottomasti sähköä. Sekä liian tehokas kone on päällä aina kerrallaan muutamia minutteja, tämä taas kuluttaa konetta tarpeettoman paljon ja laskee merkittävästi sen käyttöikää. Tämän takia koneen tehon valinnassa kannattaa ja pitää luottaa alan ammattilaisiin, itse säätämisellä saa varmasti isommat kustannukset mitä säästöt.

Sitten se toinen mallityyppi, jonka olemassaolosta en tiennyt mitään puolivuotta takaperin. No etsivä löytää ja loputon tiedonjano opettaa taas paljon uutta. Vaikka kyseiset asiat eivät liity omaan alaan suoranaisesti, on tiedonnälkä kova kaikkea rakentamiseen liittyvää kohtaan. Kyseessä siis invertteri toimiset maalämpöpumput. Ne eivät ole ON/OFF- mallia, vaan ovat päällä kokoajan. Tämä pidentää laitteen käyttöikää. Invertteriohjatttu kompressori säätää itsekseen laitteen tehoa tarpeen mukaan, näin energiaa ei mene yhtään hukkaan. Meille tuleva NIBE F 1255-6 malli on teholtaan 1,5-6 kW, eli lämmitystehon maksimi on sama mitä alunperin suunnitellussa koneessa. Kuten muissakin harkitsemissammme pumpuissa, tässäkin on 180 litran lämminvesivaraaja, jonka pitäisi helposti riittää meidän kokoiselle perheelle. Lapsuudenkodissani oli vain 100 litran lämminvesivaraaja (talossa asui kuusi lasta vanhempien lisäksi). Mikäli varaajan koko ei riittäisi talossamme jostain kumman syystä, voi siihen kytkeä lisävaraajan. Jätin tekniseen tilaan tarkoituksella reilusti tilaa, jotta sen käyttö olisi mahdollisimman monipuolista. Se toimii pienenä varastona, mutta siinä on tilaa huoltaa tekniikkaa ja koneita.

Kuva NIBEn sivuilta valitsemastamme NIBE F1255-6 maalämpöpumpusta.

Rehellinen syy paremman mallin valitsemiseen meidän kohdalla oli älylaitteet. Meidän talon varustelutaso on merkittävästi parempi mitä oli alunperin suunniteltu rakennettavaksi. Joten maalämmön kohdallakin mietimme voisiko sitäkin ohjata puhelimella. Aivan kuten meidän iv-konetta ja monihuonejärjestelmää. Tuntuisi kuitenkin hassulta, että kaikki muut laitteet olisi mallia "astetta parempaa" mutta maalämmön kohdalla oltaisiin otettu alunperin perusmalli. Pieni hinnannousu tähän rakentamisen konkurssiin ei enää paljoa tunnu. Tällä ratkaisulla saadaan kuitenkin onneksi merkittäviä hyötyjä. Jos jälkeenpäin haluaa vielä parempaa tekniikkaa, pitää vaihtaa koko kone.

Tässä NIBE F1255-6 mallissa on vakiona NIBE Uplink -internetyhteys, joka mahdollistaa  koneen seuraamisen ja ohjaamisen mistäpäin maailmaa tahansa. Mikäli muistaa Kanarian saarilla ettei kytkenyt maalämpöä lomatilaan, voi sen tehdä rantatuolilla istuessa. Koneen saa ohjelmoitua käyttämään niin sanottua pörssisähköä puhelinta apuna käyttäen. Sillä saadaan lämmityskustannuksiin maksimaalinen säästö. Kun kone käyttää energiaa muutenkin vain tarpeellisen määrän verran, ei energiaa kulu turhaan konetta sammuttaessa ja käynnistettäessä. Speksejä kun tarkatelee ei ihme että kyseinen pumppu on pohjolan myydyin.

Yhteenveto


Pidemmän päälle maalämpö on aina kannattava investointi. Mikäli edes suunnittelee asunnon myyntiä  tulevaisuudessa, näkyy maalämmön hinta suoraan asunnon arvossa. Ihan kaikkein pienimmissä taloissa maalämmön takaisinmaksuaika on todella pitkä, eikä se silloin ole välttämättä se paras ratkaisu. Meidän kohdalla, reilun 100 neliön talossa, maalämpö laskettiin kaikkein halvimmaksi vaihtoehdoksi. 

Talon lämmitysjärjestelmä on talon sydän ja näin talon tärkeimpiä elementtejä. Päättäkää se siis huolella!

Mikko