Näytetään tekstit, joissa on tunniste jakotukki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste jakotukki. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 28. tammikuuta 2018

Talon sydämen rakentaminen

Talon sydämen, eli teknisen tilan rakentaminen. Meillä tulee käytännössä kaikki tekniikka tekniseen tilaan, lisäksi se toimii tarvittaessa täydellisenä "pihavarastona". Tein teknisen tilan seinät vanerista, sinne kun omasta mielestäni ei saisi ikinä asennella kipsilevyjä. Valitettavasti lähes kaikissa teknisissä tiloissa on Gyproc seinät. Niiden tilalle kannattaa vaihtaa vanerit suoraan, koska ne kestää tarvittaessa muutaman tipan vettä. Gyproc levy ei kestä vettä tippaakaan ja kyseessä on kuitenkin kostea tila. Mikäli talossa sattuisi joskus vesivahinko, se tapahtuu suurella todennäköisyydellä teknisessä tilassa. Onhan siellä kaikki talon tekniikka, etenkin veteen liittyvät. Puhumattakaan vielä edes tekniikoiden painosta ja niiden kiinnityksestä...

Eli tekniseen tilaan tulee paljon "kalusteita". Meillä sähkökaappi, valokuitu/kaapeli tv-kaappi, päävesihana, käyttöveden jakotukit, lattialämmityksen jakotukit, maalämpökone, iv-kone ja kaiuttimien vahvistinjärjestelmä. Tässä lista meidän talon teknisen tilan varustuksesta ja kaikki nämä vaativat omat kiinnityspisteet. Mikäli seinät on tehty Gyproc levystä, pitää jokaisen kohdalla olla seinässä vahvike. Niiden mitoitus ja riittävä asennus on hankalaa. Eihän sitä kukaan tiedä mitä kaikkea tekniikkaa tulevaisuudessa tekniseen tilaan tulee vielä lisää. Ongelma ratkeaa helposti tekemällä kaikki seinät vanerilla, vain IV-kone vaatii tällöin vahvikkeet seinän sisään. Se tulee ilmaan ja on tekniikasta painavin ilmaan sijoitettava kone. Kaikki muut tekniikat saa kiinnitettyä vaneriin helposti ruuveilla ja tarvittaessa niiden paikkoja voi vaihtaa, tai myöhemmin voi hyllyjä ja tekniikkaa lisätä ilman ongelmia. Laitoin kahdelle seinälle (johon tulee kiinni kaikki tekniset laitteet) 15 mm paksuisen vanerin ja kahdelle muulle seinälle 12 mm vanerin. Periaatteessa 12 mm vanerikin riittää hyvin, mutta satuin löytämään alennuksesta halvalla muutaman 15 mm levyn. Siksi vaihdoin ne pykälää "järeämmäksi".

Kuvan laatikossa on talomme IV-kone. Kyseessä on siis Enervent Pingvin XL eAir E ilmanvaihtokone. Painoakin kyseisellä laitteella on 64 kg. Painonsa takia tämä kone vaatii hiukan paremman tuennan seinärakenteisiin.

Kone kannettini heti sisälle lämpimään. Ohjekirjoja ym. paperia tuli koneen mukana iso kasa. Nämä pitää laittaa hyvään talteen. Nämä asiakirjat kun pitää säilyttää talokansioon...

Kuva on otettu arkieteisen puolelta. Kyseinen seinä on teknisen tilan seinä. Ja kuten arvata saattaa kyseiset koolingit (50x100puu) on asennettu vahvikkeeksi IV-koneen takia. Käytännössä hirveästi tätä järeämpää tukirakennetta ei koneelle pysty asentamaan, periaatteessa lautakin olisi voinut riittää. Nyt kuitenkin on laitettu vahvikekoolingit IV-koneen ylä- ja alareunaan. Kestää tarvittaessa vaikka asentajan painon, mikäli hän haluaa jäädä roikkumaan koneeseen...

Sama seinä eristettynä. Tästä muuten kannattaa ottaa koppi. IV-koneen kiinnitysseinä ei ole suorassa yhteydessä mihinkään makuuhuoneen seinään. Vaikka nykyiset IV-koneet resonoi aika vähän, ei kuitenkaan ole mukavaa jos koneen resonoinnin kuulisi makuuhuoneeseen. Mikäli koneestä jotain ääntä pääsee, se kuuluu vain eteiseen, jossa ääni ei haittaa pätkän vertaan.

Harmi kun ei tullut otettua parempia kuvia teknisen tilan vanereista ennen maalausta, tässä kuitenkin yksi panoraama otos.

Nyt on teknisen tilan seinät maalattu. Väri perus valkoinen, kahteen kertaan maalattuna. Kuvassa näkyy IV-koneen asennusrauta, ilman tätä on konetta lähes mahdoton asentaa. Mutta siitä lisää seuraavassa päivityksessä.

Maalämpökone saapui myös tontille, NIBE F1255-6 R EM. Kyseinen kone on täysin ohjattavissa etänä puhelimella ja tarvittaessa kaikki hälyytykset tulevat puhelimeen. Se oli yksi tärkeä lisäosa, joka vaikutti merkittävästi tuotteen valintaan.

Maalämpökone nostettu sisään ja "etukansi" poistettu putkimiestä varten. Ja kuten kuvasta näkyy, putkimies on saapunut tontille ja aloittelee juuri asennuksta. Kuvassa näkyy nimittäin putkimiehen työkalupakki...

Niben maalämpökone asennettu paikalleen, viralliset putkityöt lakanneet.

Vähän kellertävä kuva kun pimeässä otettu, tässä kuitenkin putkimiehen ensimmäisen päivän asennuksen tulos.

Lattialämmityksen jakotukit kytketty verkkoon. Yläpuolella on lämminvesitukki ja alapuolella kylmävesi, tämä järjestys on aina sama oli kyseessä lattialämmityksen- tai käyttöveden jakotukki. Kylmän jakotukin yläpuolella on etäsäädettävät termostaatit, eli virtausta jarrutetaan kierron loppupuolelta.

Tässä poistetaan ilmaa vesikiertoisesta lattialämmitysjärjestelmästä. Kyseessä lyhyesti sanottuna "pakkopoisto" eli järjestelmään isketään vedellä painetta ja pakotetaan ilma pois putkistosta. Jokainen lattialämmityslenkki käydään läpi yksickerrallaan. Putkityöt on yleensä suht yksinkertaisia, kuitenkin suosittelen jättämään ne alan ammattilaisille. On mukava kuitenkin tietää miten tehdään, mitä tehdään ja miksi. Lisäksi myöhemmin mahdollisten vikojen etsiminen on helpompaa, jos ymmärtää järjestelmien toimintaa.

Tässä tehdään käyttöveden jakotukin kytkentää. Ja taas lämmin yläpuolella mahdollisimman lähellä seinää ja kylmä alapuolella mahdollisimman kaukana. Näin putket eivät aiheuta merkittävästi kondensioveden muodostumista, toisaalta sen muodostuminen tässä tilassa ei haittaa. Tilassa on oma kaivo ja vedeneristys on kunnossa. Mutta kuitenkin kun priimaa haluaa, on se itse melkein tehtävä. Tällä kertaa jakotukki tehtiin Mikan kanssa. Onhan hän uran aikana näitä useita kymmeniä asennellut.

Valmiit lattialämmitysjakotukit



Tekninen tila on yleensä toiselta nimeltään "pihavarasto", tai ainakin suurimmalla osalla se jää siihen käyttöön. Kuitenkaan tilassa ei tarvitse käydä hirmu usein. Meillä tulee virheilmoitukset puhelimeen, kun molemmat "koneet" on kytketty kodin langattomaan verkkoon. Kuitenkin välillä tilassa olisi hyvä käydä tarkastamassa ettei vuotoja missään putkissa ole, joka on kylläkin todella epätodennäköistä. Järjestelmään tehdään kuitenkin painekokeet ynnä muut. Mutta vähintään IV-koneen suodattimet pitää käydä vaihtamassa määräajoin.

Tässä kuitenkin pähkinän kuoressa teknisen tilan asioita, näihin kyllä palaamme myöhemmin. Viimeistään kun pääsemme tarpeeksi pitkälle ja suodattimien vaihto tulee ajankohtaiseksi.

Timpuri
Mikko Merelä

tiistai 28. marraskuuta 2017

Autotallin rampin ja jakotukkien korotusvalut



Koska auton maavara ei ole yli 20 cm, pitää autotalliin tehdä tietenkin ramppi, jota pitkin talliin pääsee ajamaan. Mukavaa tehdä kerrankin pikku valuja. Työmaalla kun ei käytännössä ikinä valeta ellei betonia saada kulutettua vähintään 20 mottia (kuutiota), koska kaikki valuvalmistelutyöt ja jo pelkän betonin tilaaminen maksaa merkittäviä summia. Tosin nyt itselläni oli hiukan tuuriakin matkassa. Kirosin nimittäin sitä, että olisi pitänyt rakentaa ja valaa ramppi jo perustusten tekemisen yhteydessä. Sitten huomasin naapurissa timpurin rakentavan itsellensä valumuotteja terassin pohjalaattaa varten. Marssin hänen puheilleen ja kysyin milloin hänellä on valu. Vastaus oli kahden jälkeen samana päivänä. Sehän kävi minulle vallan mainiosti ja pyysin voiko hän tilata yhden kuution "ylimäärästä", jolla saisin valettua autotallin rampin. Säästin siis betonin kuljetus- ja pumpun maksut, eikä valun hinnaksi tullut näin kuution betonihintaa enempää eli reilu 100 euroa. Iso kiitos viellä naapurille!

Siispä tuumasta toimeen. Aikaa valun tekemiseen oli reilu neljä tuntia, eli riittävän hyvin. Kerkeää käydä syömässäkin lounasravintolassa rauhassa.

Autotallin rampin rakentaminen


Kastellin toimituksen mukana tuli muutama ylimääräinen mitallistettu runkotolpan (198mmX48mm) pätkä, josta sain sahattua hyvin muottien kyljet. Rampin pituudeksi tuli 210 cm (löytyi valmiiksi 2kpl tämän mittaista pätkää), korkeus 10-20 cm. Viistot sai nätisti sahattua Boschin käsisirkkelillä.

Täysin symmetriset palaset.

Muotin sai kiinnitettyä sivuista helposti autotallin sokkeliin. Kiinnikkeinä käytin pikanauloja. Muotin alapäähän laitoin koolingin (100mmX50mm). Lautaakin olisi voinut käyttää tähän, mutta koolinki taipuu vähemmän. Nostin vielä painoksi kaksi valuharkon palaa, jotta muotti ei vahingossakaan pääse pyöristymään etureunasta vibrauksen aikana. Koko ramppi jää näkyviin. Tarkoitus on nostaa pihan asfaltin korkeus juuri tuohon rampin etureunan korkeudelle.

Sain naapurilta muutaman ylijäämä verkon palasen ja käytin itseltäni ylinäänyttä 8 mm harjaterästä. Käytännössä tungin ramppiin kaikki tontilta löytyneet ylijäämäraudat. Tuleepahan kestävempi ja ei tarvitse erikseen kuskata niitä metallin kierrätykseen. Ensimmäinen kasa betonia tuotiin kottikärryllä, naapurilla tuli laattaan hiukan liikaa massaa. Eipä tarvinnut lapioida monttuun, kun sai kuljetettua suoraan naapuritontille. Tällä aikaa betoniauto siirtyi muutaman metrin, jotta tämä ylsi meidän tontin puolelle ilman, että tukimme koko tien.

Naapuritalo kuvassa. Kyseinen rakennus on tulossa suoraan myyntiin. Mikäli kiinnostus heräsi, voin kertoa talosta tarkemmin.

Valu valmiina.

Mika tuli käymään tontilla valupäivän iltana ja hän jätti käynnistään kirjaimellisesti jälkensä... Oli nimittäin lähtiessään käynyt kirjoittamassa autotallin rampin valuun TT, eli Timpurille Talo. Pitää katsoa miltä tuo näyttää hionnan jälkeen, kun vähintään liipan jäljet hioa pois.


Jakotukkien korotusvalut


Jakotukeille pitää aina tehdä korotusvalu, joka ohjaa mahdollisen vuotavan veden kaivoa kohti. Valukorotuksella saadaan varmistettua ettei mahdollinen lattialla oleva vesi pääse putken reunoja pitkin betonilattian sisään. Ja mikä tärkeintä, saadaan varmitettua ettei betonissa ole huokoisia osuuksia putkien ympärillä.

Ennen kun joku ehtii valittamaan järeästä puumuotista, niin valutoissä käytetään sitä materiaalia mitä tontilta löytyy. Etureuna tulee 5 cm korkuiseksi ja tarkoitus nostaa takaosa noin 7 cm korkeudelle, näin mahdollinen vesi menee varmasti oikeaan suuntaan.

Valu tehtiin niin sanottuna ämpäri valuna, eli betoni sekoitettiin ämpärissä vispilällä. Jukka tuli tontille kaveriksi auttamaan, hän pääsi siis sekoittamaan massoja. Massana käytettiin Weberin 6000 pikamassa, koska tämä on tarvittaessa päällystettävissä jo 15 tunnin jälkeen asennuksesta. Eli saadaan tehtyä mahdollisimman nopeasti epoksilattia tekniseen tilaan, eikä tarvitse odotella normaali betonin kuivumista. Tämä massa on hyvin paksua tavaraa, lähes maakosteaksi betoniksi voisi kutsua. Tein siitä kuitenkin hiukan juoksevampaa, jotta sillä onnistui saamaan putkien välitkin tiiviiksi. Massa on "juoksevanakin" todella paksua tavaraa ja kovettuu lähes silmissä. Työaika betonille on 30 minuuttia veden lisäyksestä, jonka jälkeen kovettuminen alkaa vauhdilla. Tunnin päästä valusta voi jo betonin pinnalla tuntea selvän lämmön, kahden tunnin päästä valusta betonin pinta on jo kuuma.

Valu suoritettu. Betoni rupesi olemaan lämmin jo toisesta päästä, kun nostettiin viimeisiä betoneja muottiin. Valumuotin olisi voinut purkaa jo kahden tunnin päästä valusta, pinta oli nimittäin kuuma ja edes päälle astumisesta ei jäänyt jälkeä. Tai sitten olen vain liian kevyt työmies.

Muotit pois. Weberin 6000 massalle on ominaista tumma väri. Kaikki muut betonimassat ovat täysin kuivuneina huomattavasti vaaleampia.

Kaadot ainakin riittävät. Nyt ei enää tarvitse muuta kuin käsitellä kaikki lattia ja korotukset epoksilla. Sitten saa nostettua maalämpökoneen sisälle, ettei varkaat pääse viemään Niben uutta maalämpökonetta. Ne kun tahtoo lähteä varkaiden mukaan todella helposti, aivan kuten ilmalämpöpumputkin. Joten älkää ikinä ostako epämääräiseltä henkilöltä kyseisiä laitteita, vaan aina virallisilta jälleenmyyjiltä! Kun koneille ei löydy ostajia, ei niitä kannata varastellakaan.


Mikko