Näytetään tekstit, joissa on tunniste muuraus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste muuraus. Näytä kaikki tekstit

tiistai 12. joulukuuta 2017

Suihkun hyllyjen ja seinän muuraus


Olen aina halunnut suihkuuni kiinteät hyllyt ilman vaarallisia ulkokulmia. Olen nimittäin lopen kyllästynyt kaiken maailman imukuppi- ja kori viritelmiin suihkutiloissa. Ne on mielestäni rumia, eivätkä kestä seinässä. Toteutin omat kiinteät suihkuhyllyt seinän sisälle, näin hyllyt ei aiheuta vaaraa esimerkiksi liukastumisen yhteydessä terävien kulmien takia. Miksei siis rakentaisi kerralla turvallisempaa suihkutilaa ja tietenkin nätimpää, kun hyllyt ei törrötä rakenteiden ulkopuolella. 

Muurasin välisinät Kahi väliseinäpontti-harkoilla (harkon koko 300x85x198). Koska edellisestä muurauskerrasta oli vierähtänyt jo aikaa, oli mukavaa päästä latomaan taas vähän kiviä. Nämä kivet  tosin liimasin uretaanipohjaisella kiviliimalla. "Normaalisti" kahi-harkot asennetaan ohutsaumalaastilla, mutta nykyään työmailla näkee enemmän käytettävän kiviliimoja. Kun muurauksessa käytetään kiviliimaa, vain alin varvi (varvi on kivikerros/kierto) muurataan perinteisesti muurauslaastilla. Lähdetään nyt katsomaan muurausta läpi kuvien kera.

Ensimmäiseksi laitetaan linjalaudat muurauksen nurkkiin. Naapurini oli saanut muuraukset valmiiksi ja sain häneltä valmiit nurkkalaudat. Onneksi, sillä tontilla ei sattunut olemaan yhtään suoraa laudan pätkää linjapuiden tekoa varten. Sahasin puut oikeaan mittaan. Laitoin yläpuun ruuvilla kattoon ja asensin suihkun linjalaudat Unidrain varauksen sisälle laittamaani tiukkaan puusovitteeseen. Jos tiukka sovite ei myöhemmin irtoa muuten, sahaan sen poikki.

Mitoitin ensimmäisen kierroksen suoraan ristiviivalaserilla. Etsin lattiasta kovimman kohdan ja asetin siihen kahikiven. Tämän kiven alle tulee sentin verran muurauslaastia, kaikkiin muihin tulee periaatteessa enemmän. Kun ristiviivalaseri on itsestään tasaava, saa nurkkiin merkittyä helposti oikeat korot. Tein samalla muurausjaon ylös asti. Ja paljastan nyt tähän väliin ettei kuvissa ole "aito muurauslanka". Se olisi muuten helpottanut työtä merkittävästi. Käytin meinaan muurauslankana 3 mm saumanarua, kun semmoinen osui ensimmäisenä käteen narunviritys hetkellä. Ei siinä, hyvin silläkin sai muurattua, kunhan kiristi narua jokaisen varvin välissä. Tuli itsellekin yllätyksenä kuinka paljon saumanaru pystyy venymäään, narun kun pitää pysyä aina luotisuorana!  Jos naru on vähänkään mutkalla tekee se muurauksesta uskomattoman hankalaa tai vähintäänkin kehnoa työnjälkeä.

Ensimmäisen varvin muuraus oli kyllä, kuten aina muurauksessa, sen haastavin osuus. Lisähaastetta normaaliin tuli tämä Unidrain varaus. Kivet tulivat varauksen päälle juuri muutaman sentin verran, syy tähän selviää päivityksen edetessä. Kun jouduin muuraamaan kivet ilmaan, oli pakko kehitää niille pieni tuki kuivumisen ajaksi. Ettei kivi kaadu sisäänpäin ollenkaan. Varsinkin kun muurataan seinää, jonka takaosa jää vain ilmatilaksi ei ole merkitystä jos yksi kivi on "sisällä" pari kolme milliä. Se on kuitenkin helposti paikattavissa tasoitteella, koska kaikki kahiharkkoseinät kuuluu ylitasoittaa.  Jos kivi on edes millin kovana, vaihtoehtona on tasoittaa koko seinän alue millin verran tai hioa tämä yksi kova kivi seinän tasoon.

Tästä kulmasta näkyy hyvin oven saranapuolen muuraus. Sinne tuli tuollainen pieni söpö palanen, joka kiinnitettiin jokaisesta varvista väliseinärankaan teräspannalla. Harkon reikä valettiin täyteen ja asennettiin tietenkin raudat vahvikkeeksi koko matkalle.

Ensimmäisen varvin valmistuttua irroitin suihkujen vesijohdot seinästä ja laitoin ne taivutukseen. Näin saan laitettua ne seuraavan varvin sisään. Lisäksi hahmottelin seinään upotettujen hyllyjen sopivaa jakoa. Helpoimmalla pääsee kun harkkojaon suunnittelee valmiiksi hyllyille sopivaksi.

Ensimmäisen suihkun vesijohdot saatu asetettua paikalleen. Muurauksessa käytetään kuvassa näkyviä hyvin pieniä kiiloja. Näillä saa asennettua kivet varmasti suoraan ja korjattua mahdolliset hammastukset. Kiilat katkaistaan myöhemmin liiman kuivuttua, joten kiven väliin jää kiilanpalanen. Kuten kuvasta voi päätellä, suihkun putket taistelivat vastaan reilusti, joten jouduin laittamaan painoa varvin päälle.

Sitten tulikin mukava yllätys. Ystävämme Mikko soitti ja kertoi olevansa ajamassa työautollaan tonttimme ohi ja aikoi pitää lakisääteisen taukonsa. Sain ainakin vähäsen konkreettista mitoitusta kuormautolle. Haluaisin nimittäin saada tontille parkkitilaa pienelle kuorma-autollekin. Sellaisen parkkipaikka jää tuohon autotallin ja tien väliin.

Ensimmäiset kolme varvia kasattu. Jätin kolmannesta varvista muuraamatta vain yhden kokonaisen kiven. Tietenkin aukon molemmille puolille jäi muutamia millejä tasoitusvaraa. Kaikki hyllyt pitää kuitenkin saada loppujen lopuksi tasoitteella täysin samankokoisiksi. Mikäli aukoista tekee pykälää isommat, helpottuu työskentely myöhemmässä vaiheessa, aina vedeneristyksestä laatoitukseen asti. Mitä ahtaampi kolo, sitä hankalempi se on laatoittaa.

Suunnittelin hyllyjen koon täysin harkkojakoon sopivaksi, eli joka toisesta varvista jäi kivi pois ja joka toisen harkoista leikattiin 1/4 osa pois. Näin hyllyistä tulee varmasti tukevat ja tarpeeksi isot. Hyllyn korkeudeksi tulee 30 cm, leveydeksi 30 cm ja syvyydeksi tietenkin harkon syvyys, eli 8,5 cm. Kuvassa näkyy punaiset Tulppa-märkätilalevyt, joilla teen hyllyjen takaosan.

Tein Tulppa-levystä seinämän hyllyjen taakse, jonka painoin niin alas kun levyrakenne mahtui. Reilusti uretaani liimaa, vaikka rako oli niin tiukka ettei siellä juuri mahtunut mikään enää liikkumaan. Rakenteen leikkauskuvissa oli piirretty ilmaraoksi 17 mm. Jouduin siirtämään hyllyseinän seinärakennetta hiukan, jotta taakse jäi tilaa 40 mm. Näin sinne mahtui juuri ja juuri kaksi Tulppa-levyjä. Tulppa-levy on 20 mm paksu. Kun laittaa jokaiseen palaseen eri kohtaan takaosan soirot. pääsee ilma kulkemaan reilusti hyllyjenkin takana.

Kuten seinästä voi päätellä, liima sotki enemmän kuin liimasi. Kuitenkin jo muutaman minuutin jälkeen ei levyä saanut liikutettua yhtään. Oli tarrannut niin hyvin kiinni, etten saanut levyä laitettua suoraan passilla. Onneksi kyseessä on kuitenkin piiloon jäävä rakenne, eikä sen suoruudella ole merkitystä. Pääasia että  hyllyn takaosa peittyy levyllä. Ilma pääsee kiertämään hyvin seinän takana, lisäksi jokaisen levyn kohdalla laitoin tukirimat eri kohtiin, näin ilma pääsee kertämään myös sivusuunnassa.

Laitoin jokaiseen ulkonurkkaan reikänauhaa, sitä oli jäänyt reilusti yli IV-putkien asenneuksesta. Seinän näkyvällä puolelle pääsi laittamaan muovikiilat tarvittaessa, mutta ulkoseinän puolelle piti sama totetuttaa puukiilalla. Kiila poistettiin heti kun liima oli kovettunut kivikovaksi. Liima meinaan kovettuu kahikiven huokosiin kiin kovin kiinni, etttä kahikivi irtoaa vain palasina seinästä tarpeen niin vaatiessa.

Jokaiseen Tulppa-levysaumaan myös liimavaahtoa. Kyseinen liima ja uretaanipistooli saatiin testiin aivan työmaan alussa Rakennuskemialta. Pakko mainita tuosta pro-mallin pistoolista se, kuinka helppo sillä on saada tasaista ja sotkematonta jälkeä aikaiseksi. Tällä pistoolilla osaisi varmasti kuka tahansa laittaa vaahtoa ilman hirmuista sotkua.
Siinä se seinä nousee.

Valoille, saunansäädin paneelille ja tietenkin pyyhepatterille pitää olla omat varausputket ja pitää tehdä niille reiät valmiiksi. Suurin piirtein tässä vaiheessa meni lopullisesti hermot "linjalankaan" ja nostin sen ylös sivuun ja muurasin silmällä loput. Kuten kirjoitin aikasemmin, sen venyminen oli todella rasittavaa. Jos halusi hyvää jälkeä, piti kiristää varvin aikana kahteen kertaan. Totesin saavani suorempaa jälkeä pienemmällä vaivalla muuraamalla loput silmällä ja passilla. Seinien pituus kun ei ole pitkä, niin linjalangan hyödyt on pienemmät. Jäihän minulla kulmapuutkit paikalleen.

Ylöspäin on muurauksen tie.
Oven ylityspalkin asennusta. Ylityspalkkia ei saa IKINÄ sahata tai työstää. Valitettavasti nettiä selaamalla näin on tehty nimeltä mainitsemattomissa kohteissa. Joten olkaa tarkkoja, kyseinen palkki kantaa kuitenkin koko oven päälle tulevan kuorman. Eihän ketään sitä halua, että palkki hajoaa myöhemmin, kun joku raivopäissään paiskoo ovea? En sano, että se sahattuna helposti hajoaisi, koska se on kuitenkin rakennettu todella kestäväksi. Oikea oppinen tapa on leikata oikean korkuiset kivet palkin alle, jotta palkin saa oikeaan korkeuteen leikkaamattomana.

Oven ylityspalkki toiselta puolelta kuvattuna.

Kapean nurkan valoin betonilla kokonaan täyteen ja asensin raudat koloihin. Lisäksi oviseinällä valoin palkin yläosat yhteen ja raudat sinne myös, jotta sain rakenteesta jäykemmän. Eihän oven päädyssä ollut mitään viistorakennetta, joka estäisi sen liikkumisen sivuttaissuunnassa.

Liima oli pursunnut reilusti, en siinä kuitenkaan halunnut säästellä. Nämä kuitenkin lähti muutamalla pyykäisyllä lastalla kiven sileästä pinnasta.

Sähkövaraus koloihin asensin kojerasiat valmiiksi ja kahiharkkojen välissä menee urassa valmiiksi johdot kurttuputkella. Vedin johdot rasioiden sisään valmiiksi vetojousella. On sähkömiehen helppo tulla vain paikalle ja kytkeä enää katkaisija paikalleen. Rasiat eivät meinanneet pysyä oikeassa syvyydessä, joten liimasin ne paikalleen uretaaniliimalla käyttäen kiiloina muutamia kuivuneita uretaanin palasia. Kaiversin ylimääräiset uretaanit pois noin 2 cm syvyydeltä, jotta siihen päälle sai kunnolla laastia.


Yllä kuva hanakulmien asennuksesta. Tarkempia neuvoja hanakulmien (eli punaisten rasioiden) asennukseen en halua antaa, kyseessä on kuitenkin putkimiehen työt ja näitä ei kannata amatöörien koskaan tehdä. Vaikka kytkeminen onkin helppoa ja nopeaa, yksikin virhe auheuttaa seinien purkamisen ja ison vesivahingon. Mika oli siis apuna tässä työvaiheessa. Parempi on siis antaa sellaisen ihmisen/yrityksen tehdä, jolla on vakuutukset kunnossa, vai mitä? En siis kerro sen tarkkemin tästä työvaiheesta. Toivottavasti kukaan ei pahastu tästä.

Kerron kuitenkin tarkemmin hanakulmien seinään asennuksesta. Hanakulmien mukana tulleen oman 15 cm välikaapulan jätin seinän sisään ja ulkopuolelle kiinnitin metallisen hanakulmarasian kiinnitysalustan.

Hanakulmien asennusraudan sisäpuolella oli koloset, joihin hanakulmien muovit upposivat. 

Toiselta puolelta asennusrautaa kiinitetäänn putkiosilla hanakulmarasia kiinni.

Seinään piirretään passilla viiva ja laitetaan betoniruuveilla raudat kiinni seinään.

Vielä tarkistus ennen kiinnitystä. Näyttää todella rumalta, jos hanat on eri korossa tai muutenkin vinossa. Korkeus hanoilla on yleensä 100 cm lattian pinnasta hanakulmarasian keskelle. Kuitenkin nämä on täysin asukkaiden itse päätettävissä. Asensin nämä lattiasta 110 cm korkeuteen. On mielestäni mukavempaa, että suihku tulee ylempää eikä suoraan päähän kiinni. Lisäksi on mukavempaa käyttää suihkua, kun se ei ole polvien korkeudessa. Eli jokainen asentaa nämä omien mieltymystensä mukaiseen korkeuteen. Olen kuullut tapauksista, joissa suihkut on asennettu jopa 80 cm korkeuteen, kun perheen kaikki jäsenet olivat alle 160 cm pituisia.

Ennen kun täytin kolot betonilla, laitoin hanakulmarasian taakse hiukan uretaaniliimaa. Täytin käytännössä uretaaniliimalla vesijohdon takaosan ja hanakulmarasian takaosan, sinne kun ei kuitenkaan saa laastia painettua. Parempi laittaa liimaa kuin jättää takaosa tyhjäksi. Eihän se ketään haittaa, että hanakulma on tukevammin kiinni. Kolot voi täyttää lähes millä tahansa laastilla, kunhan lukee laastin ohjetäyttöpaksuudet eikä ylitä niitä. Monesti kolot täytetään työmaalla muuraus- tai korjauslaastilla, niitä kun on aina ylimääräistä tontilla. Korjauslaastilla saa helposti tehtyä tarvittaessa isotkin täytöt seinissä. Onhan näitä koloja joskus valettu täyteen S30 betonillakin, tehty vain valumuotti ympärille ja juoksevampaa kuraa.

Seinien tasoituksen jälkeen alkaa Unidrain-kaivojen asennus. Siitä kuitenkin lisää seuraavassa päivityksessä.


Lopputulos 


Uhrasin suihkuseinää 23 mm, jotta sain rakennettua varmasti tuulettuvan rakenteen ja sain kaupan päälle neljä hienoa hyllyä pesuaineille (lue: on kiva laskea saunaolut hyllylle suihkuttelun ajaksi. Heh). Melkein tekisi jo mieli julkaista täällä kuva valmiista pesuhuoneesta. Jätän sen kuitenkin tekemättä, jotta blogi etenee aikataulullisesti oikeassa järjestyksessä. Eikä muutenkaan kaikkia herkkuja saa kerralla syödä. Vai kuinka? Olen jo muuutamalta tuttavaltani saanut hyvää palautetta pesuhuoneen ulkonäöstä. Olkaahan siis kuulolla.


Mikko

keskiviikko 1. marraskuuta 2017

Kuikka-takan muuraus (osa 2)


Eli jatketaan siitä mihin viimeksi jäätiin. Hommat alkaa siis laatoituksesta. Käydään jälleen takan rakennusta läpi kuvien avulla, niitä meinaan on paljon.

Laatoitus alkaa takan kohdalla alimmasta varvista. Perinteisesti laatat kiinnitetään aina laastilla seiniin, takan laatoituksessa laastia ei ole käytetty enää vuosiin. Nykyään laatat kiinnitetään erikoisliimoilla. Näin saadaan estettyä lämpöliikkeestä tapahtuva laattojen halkeaminen, uuni saa elää rauhassa ilman että laatat halkeilevat. Onneksi tekniikat ja menetelmät kehittyvät vuosi vuodelta paremmiksi.

Kaikissa laattojen kulmissa oli viisteet valmiina, jotta laatoituksen lopputuloksesta tulee mahdollisimman hyvä. Työmaalla laattojen viistoon leikkaaminen on todella vaativaa ja hukkaa tulee paljon. Uunisepiltä saa onneksi mittatilaustyönä tehdyt valmiit laatat. Etupuolen laattoja ei tarvinnut työstää ollenkaan ja takan sivulaatat leikattiin vain oikeaan pituuteen.

Kyseessä menossa hankalin laatta koko takassa, koska kyseiseen laattaan leikataan tuhkaluukun aukko. 

Nyt kaikki laatat asennettu luukun ympäriltä ja uunin ulkonäkö alkaa hahmottumaan kunnolla.
Laatoitus lähes valmiina.

Vain yksi seinälaatta enää ja takan yläosan laatoitus.

Itselleni on tärkeää, että takan yläosakin on laatoitettu. Nyt voi pitää kynttilöitä rauhassa takan päällä. Mahdolliset steariinin jäljet lähtee laatan pinnasta todella nätisti.

Takan kaikki laatat asennettuna, kyllä tykätään! 😍

Sitten alkaa laatoituksen saumaus.

Muurarin apumies poisti teippisuojaukset sitä mukaa, kun muurari saumasi laatoitukset.

Luukun kiinnitys menossa.

Luukku paikallaan. Metalliverkko on vakiona lasin takana. Se estää puiden mahdollisen kaatumisen lasia päin ja pitää lasin puhtaampana.

Savupellin nuppi on ylempi ja alempi on niin sanotun sytytyspellin kääntökahva. Nyt sytytyspelti on kiinni. Mikäli kahva olisi pystyasennossa, sytytyspelti olisi auki. Auki-asennossa savut menee suoraan piippuun ja sytyttäminen on huomattavasti helpompaa hyvän vedon ansiosta.

Ja tietenkin kun takka oli valmis, asensi muurari takan kulmaan Uuniseppien metallisen lätkän.

Tähän väliin voisin kertoa varsin tärkeän vinkin niille, jotka harkitsevat takkaan leivinuuni ominaisuutta. Kysyin muurarilta miten uunin rakenne muuttuu tai onko ne lämpöarvoltaan huonompia vai parempia, kun uuniin lisätään leivinuuni. Vastaus tuli kuin apteekin hyllyltä: "Leivinuunin voi asentaa ongelmitta tulipesän puolelle tai sen takapuolelle. Mutta älä ikinä osta takkaa jossa leivinuuni on takan sivussa!" Hän perusteli tämän uunin kiertoilman ominaisuuksilla. Mikäli leivinuuni tulee uunin sivuun, koko uuni lämpenee epätasaisesti. Kuten edellisen päivityksen kuvissa näkyi, molemmilla puolilla uunia menee omat kanavat. Kun leivinuuni asennetaan uunin kylkeen, toisen puolen kierto-ominaisuus tukitaan takasta. Näin uuni lämpenee toiselta puolelta todella nopeasti ja leivinuunin puoli on huomattavasti kylmempi. Jopa leivinuunin lämpötilaa on hankalampi saada oikean lämpöiseksi, kun vain sen "takaosassa" on ilmankierto. Näin etuosa uunista jää siis kylmäksi.

Mekin harkitsimme pitkään leivinuuni ominaisuutta ja mikäli olisimme leivinuunin ottaneet ja harkitsimme leivinuunin laittoa uunin kylkeen. Kyseinen ominaisuus jäi meiltä pois, koska sen käyttö olisi jäänyt varmasti todella vähäiseksi sekä sen hinta olisi tuonut takan hintaan lähes puolet lisää. Mikäli rakennamme uuden talon joskus tulevaisuudessa, otamme kyllä muurarin vinkistä vaarin. Kun kyselimme useilta takkayrityksiltä tarjouksia, lähes kaikki myyjät suosittelivat leivinuunia uunin kylkeen. Olisi kuitenkin ollut kohteliasta kertoa myös nämä negatiiviset vaikutukset uunin käyttöön. No nyt kuitenkin tämän tiedämme ja mikäli te olette leivinuunia harkitsemassa, tiedätte tämän ongelman ja voitte ottaa tämän puheeksi mahdollisen myyjän kanssa.

Seuraavaksi on vuorossa piipun pellitys. He asensivat piipun ympärille valmiin pellin, jossa nostot oli tehty valmiiksi.

He asensivat katolle kiskot, joihin peltipalaset kiinnitettiin. 
Pellitys pitää tehdä aina harjalle asti, mikäli kyseessä ei ole konesaumakatto, jossa pelti on asennettu paikan päällä piipun ympärille. 

Katon pellitykset valmiina. Piipunhattu vaan häiritsee omaan silmään todella pahasti. Onneksi sain reklamaatioon vastauksen ja uusi hattu tuli postissa. 

Takka on nyt melkein käyttövalmis. Aigar opasti takan käyttämiseen ja antoi neuvot sekä ohjeet takan käyttöönottoa varten.

Ennen ensitulien tekoa pitää odottaa seitsemän vuorokautta, jotta uuni on varmasti kuivunut kunnolla. Kuivumisen ajaksi tuhkaluukku ja savupelti pitää jättää hiukan auki. Sytytyspelti pitää olla puolestaan kiinni. Näin ilma pääsee kiertämään uunissa ja uuni kuivuu tasaisesti joka puolelta.

Sain Aigarilta myös uunin käyttöönoton ohjeet, jotka löytyvät tästä linkistä. Hän muistutti myös sisäänpolton tärkeydestä, siitä löytyy tarkemmin käyttöohjeista. Sisäänpoltto pitää tehdä takalle myös silloin, jos takka on pitkään käyttämättä. Eli syksyllä takka pitää ottaa käyttöön muutamalla pienillä pesällisillä, mikäli takka on ollut poissa käytöstä koko kesän. Näin uunin käyttöikä pysyy pitkänä ja mahdolliset halkeamat sekä rakenteelliset vauriot jää kokonaan syntymättä.

Kun tontillani ei ole vielä kirvestä, käytin puiden pilkkomiseen armeijan aliupseerikurssilta saamaani kurssipuukkoa. Kunnon vasaralla se hoitui nopeammin kuin kirveellä. Pitihän ensimmäinen pesällinen olla käyttöohjeiden mukaan pieniä tikkuja. 

Koska puut olivat olleet säilytyksessä pihalla, annoin niiden olla sisätiloissa lämmittimen läheisyydessä noin vuorokauden. Eipähän ainakaan märillä puilla tarvitse poistella kosteutta uunista.

Meidän uunin pesä on hieman normaalia uunia korkeampi. Tosin ei niin syvä tai leveä mitä muissa uuneissa voisi mahdollisesti olla. Tosin harvassa uunissa pystyy polttamaan helposti yli 50 cm palikoita. Kun puut laittaa uuniin pystyyn takaseinää vasten, menee pitkätkin puut uuniin nätisti. 

Tässä näkyy syy korkeaan luukkuvalintaamme, ne liekit. Onhan se nyt hienoa katsella, kun liekit näkyvät kunnolla koko matkalta.

Ei niin hyvää, ettei jotain huonoakin. Tosin sekin päättyi loppujen lopuksi hyvin. Edellisessä päivityksessä ja tässä mainitsin rosterisesta piipun hatusta, joka ei ollut lainkaan mieleeni. Saimme rosterisen hatun tilalle harmaan hatun. Kuulemani mukaan tuo rosterinen malli vetää paremmin, mutta en kyllä ole huomannut käytössä mitään eroa. Mikäli joskus tulisi veto-ongelmia, maalaan rosterisen piipunhatun harmaaksi ja asennan sen paikalleen. Kuitenkin suurin osa nykytalojen takkojen veto-ongelmista johtuu IV-koneesta. Se pitää asunnossa koko ajan lievää alipainetta ja alipaineessa on tietenkin hankalaa saada takkaa syttymään ilman, että savut tulevat talon sisälle. Onneksi nykyään talojen IV-koneissa on takka-avustin, joka tekee asuntoon  hetkellisesti ylipaineen. Näin takan sytyttäminen on helpompaa. Uusimissa koneissa ohjaamisen pystyy hoitamaan täysin puhelimella. Joten ongelmia tämän suhteen ei pitäisi tulla hirveästi, mikäli vain puhelin pysyy kädessä.

Uunisepiltä tullut harmaa piipunhattu.

Vanha rosterinen piipunhattu.

Uusi ja vanha vierekkäin. Uudessa on myös irroitettava kansi. Tämä helpottaa nuohoojan työtä, kun koko hattua ei tarvitse ottaa pois. Nuohoukseen riittää pelkän yläkannen avaaminen ja lähtiessä kannen takaisin salpaansalaitto.

Huomattavasti nätimpi piippu ja värisävyt osuu talon tyyliin paremmin. 

En tiedä onko joku muu mies näin tarkka sävyistä, mitä itse olen... Se tosin on lapsuuden kodista opittu asia. Ei siten, että siellä olisi kaikki ollut samaa sävyä tai tyyliä, vain päinvastoin. Tietenkin kun perheessä on kuusi lasta, rahaa menee jo ruokaan sen verran ettei hienot huonekalut olleet hankintalistalla ensimmäisinä. Näin ollen koko huushollista ei löytynyt edes kahta esinettä tai huonekalua, jotka olisivat sopineet yhteen. Esimerkkinä sohva vaaleanharmaa, TV-taso puuta, televisio musta, lipasto valkoinen, matto kymmenestä eri sävystä ja huonekalut eri paria. Ei sinänsä, että jossain huonekaluissa ynnä muussa olisi ollut jotain vikaa, ne eivät vain sopineet mielestäni yhteen. Lupasin silloin itselleni, että mieluummin en omista mitään huonekaluja kun että asuntoni näyttäisi samalta. Emäntäni luottaa tyylitajuuni hyvin ja on onni, että meillä on samanlainen maku. Olen saanut monessa asiassa vapaat kädet, koska Mari luottaa ja tuntee makuni. Me molemmat tykätään pitää isot pinnat vaaleina. Tekstiileillä ja tyynyillä saa sitten haluamansa väriä. Ja ne onkin helppo vaihtaa mielialan ja kiinnostuksen mukaan. Helpompi siis kuin maalata kokonainen seinä tai tapetoida uudelleen.

Kyllä odotan innolla sitä hetkeä, kun ollaan päästy muttamaan ja pääsee pimeinä talvi-iltoina laittamaan takkaan tunnelmatulet. 

Pakko antaa kyllä takan muurareille erityiskiitokset! Työnjälki oli erinomaista ja asiointi sujui jouhevasti. Muurarin ammattitaito oli aivan omaa luokkaansa ja he siivosivat työskentelyalueen jokaisen työvaiheen jälkeen.. Mikäli ostan vielä joskus takan, soitan suoraan Uunisepille ja pyydän Aigarin muuraamaan takkani.


Mikko