Näytetään tekstit, joissa on tunniste k-rauta75. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste k-rauta75. Näytä kaikki tekstit

torstai 15. kesäkuuta 2017

Tontilla tapahtunutta



Pahoittelen aluksi pitkää hiljaisuutta täällä blogin puolella. Tehtiin palkkatöissä melkein kuukausi ympäripyöreää päivää, koska isojen herrojen aikataulussa piti pysyä. Nyt ne hommat onneksi helpottivat hetkeksi ja saimme hoidettua alta pois yhden tämän vuoden isoimmista betonivaluista. Teimme parkkihallin holvia 2700 neliötä. Sen valamiseen meni betonia 1070 mottia. Kuusi betonitehdasta toimitti koko kapasiteettinsa edestä betonia työmaallemme. Valumiehet pumppasivat kahdella betonipumpulla kuraa holville. Kuusitoista betoniautoa oli parhaillaan odottamassa jonossa. Tämän kokoisia valuja ei käytännössä tehdä muualla kuin siltatöissä. Jouduin itse vahtihommiin holvin alle varmistamaan kaiken sujumisen suunnitelmien mukaan. Jos ei olisi mennyt, olisi varmasti 2 675 000 kiloa painava holvivalun paino pitänyt huolta, ettei tarvitse enää miettiä tai rakennella yhtään mitään. Onneksi kaikki sujui hyvin.

Palkkatöiden holvin valun alussa otettu kuva. Holvia lähes silmän kantamattomiin. Naapurityömaan mestari tuli kertomaan paljon hänellä meni betonia kahteen kerrostaloon. Elementit ja kaikki mukaan laskettuna pitkälti alle 1000 kuutiota. Eli holvissa on enemmän betonia kuin kahdessa isossa kerrostalossa.

Sitten pikakelaus taaksepäin, että saadaan blogi ajan tasalle.


Vesikaton tekoa


Toukokuussa aloitettiin poikosten askartelu. Ensimmäiseksi naulasin SEPA-kattotuolien mukana tulleet valmiit poikoset kiinni reunimmaiseen kattotuoliin. Jokainen poikonen kiinnitettiin runkotolpan kohdalle, joka naulattiin kiinni piirrustusen mukaan kuudella naulalla kyljestä ja kolmella päädystä kattotuolin "läpi". Eli nauloja sai taas juosta hakemassa K-Raudasta räystäiden paketoimiseen. Eipä hiveästi ollut ylimääräisiä poikosia, niitä jäi vain yksi yli. Asensin aluksi kaikki poikoset paikalleen ja ammuin paikoilleen uritetun räystäslaudan 22x148, jolla sain linjattua kaikki täysin suoraksi. Uritetut laudat käpristyy vähemmän kuin normaalit laudat. Asensin myös kattotuolin valmiisiin räystäslippoihin saman laudan, jolla sain otettua räystään kulman "kiinni". Näin sain rakennettua kulmapoikosen paikalleen. Kulmapoikosiakin oli yksi ylimääräinen, eli virheisiin olisi ollut varaa. Nämä oli meidän taloon oikean verran viistetty päädyistä. Eli suomeksi sanottuna uniikit kulmapuut, jotka paikan päällä sahattiin jiiriin ja asennettin paikalleen.

Henkilön TimpurilleTalo (@timpurilletalo) jakama julkaisu

Lauantaipäivän sää oli täydellinen kattohommiin. Kuvassa pohjoispuolen poikoset asennettu ja kulmapoikonen paikallaan.

Poikoset alapuolelta kuvattuna.

Kulmapoikosten teko on omasta mielestäni kattotöiden ainoa haasteellinen työvaihe. Tosin aina haastetta tuo korkeat työolosuhteet ja tipahtamisvaara. Rakentamisen näkökulmasta, kulmien tekeminen on aina haasteellista, jos haluaa saada räystäistä nätit. Tottakai tusinatimpurit ynnä muut amatöörit valitsisivat mieluummin umpiräystäät, joiden kaikki rakenteet jäävät piiloon. Umpiräystäät on vain omasta mielestäni rumat ja suunnittelutyön epäonnistunut lopputulos. Mutta tämä on tosiaan vain minun mielipiteeni.

Ja vaikka itsekin on usea katto tullut naputeltua kasaan, tuli jokaisen kulman kohdalla käytettyä aikaa jokseenkin reilusti. Lähes tunnin sai jokaista kulmaa hieroa, ennen kuin niistä sai omaan silmään nätit. Reunimmaisten kattotuolien päätylipat sahattiin poikki ja ne asennettiin takaisin kulmapoikosten jälkeen. Näitä kutsutaan niin sanotuiksi "valevasoiksi/valepoikosiksi", eli nämä ei kestä painoa ollenkaan. Tosin näiden ansiosta lopputulos on siisti ja yhtenäinen. Jätin räystäslaudat tarkoituksella ylipitkiksi, koska ne on myöhemmin helppo sahata yläpuolelta suoraksi käsisahalla. Käsisahalla tuli veistettyä jokainen nurkkapoikonenkin. Se on kuitenkin helpompaa kuin juosta katolta edestakaisin jiirisirkkelille. Tosin tässä tapauksessa jiirisirkkeli olisi ollutkin täysin hyödytön, koska viisteet oli jyrkemmät mitä sirkkelistä sai aikaiseksi. Käsisahan lisäksi yksi pakollinen työkalu räystäiden rakentamisessa on siirtokulma, jolla saa helpommin viimeistellyn lopputuloksen.

Kaikki muut räystäät valmiina paitsi länsipuolen räystäs. Sen tein suosiolla myöhemmin, kun sain aluskatteen paikalleen ja ruodelaudoituksen mitä pitkin oli helppoa ja turvallista liikkua katon korkeimmalla osuudella.

Paneelit asenettiin maalattupuoli alaspäin. Aluskatteen takia jätimme alaräystään päätyyn 25mm raon johon aluskatteen reuna loppuu. Mahdollinen vesi pääsee valumaan siitä alas nätisti.

Kuva katon päältä. Seuraavaksi pääsee asentelemaan aluskatetta, samalla työturvallisuus paranee huomattavasti. Tässä on juuri se ero kun itselle tekee. Pystyy pyörimään katolla ilman uskomattomia telineviritelmiä. Mutta uskotte varmasti etten päästäisi omalle katolle ketään muita tekemään räystäitä, ihan turvallisuuskysymyksen takia.

Sitten päästäänkin aluskatteen asennukseen. Sahasimme 25x50 rimoja 134 senttiä pitkiksi, asennusohjeissa lukee 135 senttiä. Sahasin moottorisahalla ison nipun kerralla, pienet mittaheitot ei tässä haittaa, kunhan ei ole milliäkään liian iso. Aluskate on 150 cm leveä rulla ja limityspituus on aina 15 cm, eli näin rimojen maksimipituus on 135 cm. Mikäli rimat ovat hiukan tätä lyhyempiä, antaa tämä asentajalle hiukan pelivaraa aluskatteen asennuksessa. Aluskate pitää aina asentää tähintään 20cm seinälinjan yli, itse halusin asentaa sen koko katolle. ilman että vahingossakaan tulee aluskatteen vedet läpi räystään paneleista. En tiedä katoissa mitään niin rumaa rakennetta kuin umpeen lyöty räystäs ja aluskate jätetty räystään päädyn ja seinän puoleen väliin. Siten että aluskatetta pitkin menevä vesi tuhoaa jo muutamassa vuodessa räystään umpeen laudotuksen. Täten joutuu umpeenlaudotetun räystään aluslaudat vaihtamaan säännöllisin välein.


Ensimmäinen aluskatekaista paikallaan.

Aluskatteen asennuksessa pitää aina olla tarkkana, aluskate ei saa olla pingotettu liian kireälle. Sen pitää päästä elämään katon mukana, Myös katolla kävellessä ja työskennellessä pitää olla varovainen ettei tee reikiä aluskatteeseen. Katon alareunasta aloitetaan aina asennus, jotta limitys tulee oikeaan suuntaan, eikä vesi pääse aluskatteen alle. Itse en ikinä asenna nitojalla aluskatetta vaan rimat ampumalla kiinni kattotuoliin. Näin aluskate ei pääse liikkumaan mihinkään. Nitojalla aluskatteen asennus on vaarallista, yrittää kädellä yltää niitata koko matkalta aluskate kiinni. Riski tippua kurkoittaessa on kuitenkin suuri ja riskejä tulee välttää jos se vain suinkin on mahdollista. Lisäksi en ole ikinä ymmärtänyt miksi pitäisi aluskatetta rei`ittää turhaan? No tapoja on monia...


Rimoituksen päälle asennetaan 25x100 lauta k300 jaolla (Eli 300mm laudan keskeltä keskelle.). 

Jokainen rima lyötiin kiinni ohjeiden mukaan 3.1x90 nauloilla. Lisäksi jokaisen laudan ja riman liitos piti naulata kahdella samanlaisella naulalla. Eli katolle meni pelkän harvalaudoituksen kiinnitykseen noin 1500 naulaa.

Molemmissa päissä reunimmaisin rima on korvattu laudalla.
Laudat laitoin tulemaan vuorotellen molemmista päädyistä, jotta saumat ei tulisi aina samaan kohtaan. Ylimääräiset laudat vain pitkänä yli ja sahasin ylimääräiset myöhemmin käsisirkkelillä pois. Nyt kun katolla on paikka missä kävellä, uskaltaa pyytää katolle kaverin.


Ensimmäiset Sandelssit katolla maisemapaikalla, (muuta oluttahan tälle tontille ei edes raahata...) Kyllä se maistuu niin pirun hyvältä :P Eihän talkoovoima janoisena työskentele.

Sain töistä Mikan ja Roopen avuksi. Roope jäi alamieheksi nostelemaan minulle ja Mikalle lautaa ylös. Siinä oli nostelemista. Lautaa kerettiin asentamaan reilut 300jm (juoksumetriä) sekä aluskate yli puolenvälin katon. Porukassa työt sujuu huomattavasti nopeammin, varsinkin kun joutuisi juoksennella edestakaisin jos yksin tekisi. No aivan valmiiksi ei keretty jäämään tekemään vaan piti mennä kotiin täyttämään veroilmoitusta nettiin ja katsomaan Suomen surullista Tsekki peliä...

Muuta hyvää ei illassa ollut kun sai veroilmoituksen täytettyä Suomen peliä katsellessa. Olisi vain pitänyt jäädä tekemään aluskate loppuun ja tehdä veroilmoitus myöhemmin.

Töitä jatkettiin tontilla Mikan ja Miskan kanssa. Mikan kanssa lätkittiin katto umpeen samaan aikaan kun Miska nosteli meille tavaraa räystään reunalle. Rakentaminen on toistoa joka ei ikinä lopu. Kun yhden saat työt valmiiksi, vaihtuu työmaa ja aloitetaan alusta. Onneksi viimein sai oman projektin käyntiin, joka tuo vähän erillaista näkökulmaa oravanpyörään.

Mikan mallisuoritus "turvallisesta" työskentelystä.

Aina jos työhön tulee toistuvaa mittailua ja sabluunan teko on mahdollista, se kannattaa tehdä. Näin mittavirheet vähenee merkittävästi. Tässä meidän käyttämä ruodelautojen merkkaukseen tehty mittauskapula.

Ainoa ottamani kuva, jossa Miskakin näkyy. 

Yläpuolen kuvan ylin aluskate kaistaleen asennus oli hitain koko katon osalla. Taisteltiin reilu tunti yhden 150 cm soiron kanssa, on meinaan aika tuulinen paikka... Joka kerta kuin tuuli nappasi kiinni, piti odottaa suosiolla puuskan loppumista. Muuten olisi jäänyt rätit todella löysälle. Pienessä tuulessa aluskatteen levys on kaikkein helpointa, kun ei tarvitse miettiä aluskatteen "löysäksi" jättämistä. Hennon tuulen avustuksella aluskate menee juuri sopivan löysälle kattotuolien väliin. Oikea oppinen löysyys on noin 20-30 mm.


Jäniskevennys. Työmaaltamme löytyi kaksi jäniksen poikasta. Hetken jo mietin, mitä tytär olisi tykännyt tästä lemmikistä.

Kukkahattutädit voi rauhottua jo. Emme olisi muuten poikasiin koskenut ellei niiden pyllyt olisi parkeerattu kurottajan ajoväylälle. Nostimme heidät kymmenen metrin päähän levynipun alapuolelle piiloon odottamaan äitiään. Seuraavan kerran törmäsimme pupuihin reilu parin viikon päästä, tosin niin nopeasti loikki sivuun ettei kuvaa kerennyt ottaa. Kasvaneet oli reilusti lisää, ei einää olleet pienen nyrkin kokoisia pikku karvapalloja.

Sitten tontille saapuikin jo villat. Niihin liittyvästä kömmähdysestä kirjoitin edelliseen päivitykseen.

Kaikki villat kannettin sisälle talon itäpäätyyn. Se kuitenkin on vika seinä, joka villoitetaan eli siinä tavarat ovat vähiten edessä. Ja mikä parasta, nyt on katto pään päällä, ei tarvitse pressuilla leikkiä.

Välikuvaa siitä, miltä talo näytti tässä vaiheessa.

Tontille saapui viimein sähköt Vantaan Energialta. Nyt saa akut ladattua tontilla ja johtokoneita pystyy myös käyttämään.  Kaapin oikeassa kyljessä on etäluettavan mittarin antenni.

Tämä oli yllätys... Sain käytetyn sähkömittarin. Toisaalta tämän mittarin omistaa Vantaan Energia, enkä minä itse. Minä vain maksan kiltisti lukeman, joka lähtee mittarista automaattisesti Vantaan Energialle.

Vantaan Laattapisteellä käytiin myös pyörähtämässä katsomassa heidän tarjontansa. En ole aikasemmin kyseisessä liikkeessä käynyt, joten tilojen koko ja laattojen määrä tuli yllätyksenä. Rehellisesti sanottuna jos sieltä ei löydä mieleistään laattaa, ei sitä löydä mistään. Palvelukin vaikutti osaavalta ja vinkkejä sekä ideoita tuli paljon. Tosin hintataso, no se on omaa luokkaa sekin. K-Rauta 75:sessa olimme katselleet 39,90€ maksavia lattialaattoja, jotka miellyttivät silmää, Laattapisteellä löytyi vielä hiukan nätimpi. No hinta oli 67,20€... Kaikki minut tuntevat tietävät, että tinkiminen on minun juttu. Mitään ei osteta, jos alennusta ei saada. Pisimpiä neuvotteluja on ollut autoliikkeessä uutta autoa ostaessa. Käteisostolla sain tingittiyä auton hinnasta lähes 20 %. Viimisestä 50 eurosta neuvottelimme yli puoli tuntia, kunnes automyyjä luovutti. Heh. Hyvä tuntipalkka jäi viimeisellekin tunnille. Takaisin itse asiaan. Laattapisteeltä pitäisi saada todella kovat alennukset, jotta sinne olisi varaa mennä ostelemaan. Tosin OUTLET-puolella käyn varmasti, kun laatoitus on ajankohtaista, Sieltähän voi löytyä vaikka mitä kivaa. Tässä muutamia katsomiamme laattoja:


Aluksi olimme suunnitelleet tuollaista vaaleampaa laattaa. Tosin nyt kauppoja kierrellessä kyllä se tumman harmaa näytti vaan paremmalta.

Tässä kuvassa on kaksi täysin samanväristä laattaa kuin edellisessä kuvassa. Valaistus vain tulee eri suunnasta. Tässä näkee hyvin sen, mikä merkitys valaistuksella on.

Aluksi olimme suunnitelleet seiniin 30x60 kiiltävän valkoisia laattoja. Tämän reissun jälkeen on minimi koko kylpyhuoneen seinissä 30x90. Kodinhoitohuoneeseen ja vessoihin laitamme seiniin 30x60 kiiltävänvalkoiset laatat. Sinne ei hirveän isot sovi, koska tilat on niin pienet, eikä sinne saa kuin muutamalle seinälle täyden laatan.


Tämmöiset koristeelliset valkoiset laatat ovat kuulemma nykyään todella suosittuja.

Tähän laattaan ihastuimme. Asentaisi vain epäsuoran valon ylhäätä ja kuviot tulisi sen avulla todelliseen loistoonsa. Tässä miellytti todellakin se, että kuviot on epäsymmetrisiä eikä kuvio toistu! Tosin tämän hinta oli neliölle lähempänä 100€. Mutta tätä ei montaa neliötä menisi asuntoomme. Vaikka hinta on kova, niin pakko vielä harkita. Jos vaikka sitä menisi tinkimään Laattapisteelle, tosin emäntä ja Kira pitää jättää kotiin. Kumpikaan heistä ei jaksa odottaa, että se neuvottelu päättyy. Heh.


Viimeisen räystään panelointia ja otsalautojen asennusta.  Syy miksi jätin tämän länsireunan viimeiseksi on ihan työturvallisuudessa. Huomattavasti turvallisempi liikkua kun on harvalaudoitus, minkä päällä kävellä aivan normaalisti.

Aluskate asenettu ja ruodelaudoitus valmiina. Enää pitää katkaista hukkapätkät reunoilta ja asentaa kattopellit paikalleen.

Mika myös askarteli ajankuluksi "kaikki" lakipykälät täyttävät tikkaat katolle. Todellisuudessa isoilla työmailla ei saa käyttää ollenkaan puutikkaita. 
Länsipuolen räystäs alhaaltapäin.

Sitten perinteinen kallio panoraama. 

Tiivin loput ikkunat saapuivat tontille.

Tosin kuljetuksessa on käynyt pieni kämmi. Peitimme ikkunat heti pressuilla kun ne olivat saapuneet tontille ja otimme tästä kolhusta kuvan. Tosin meni melkein kuukausi, kuunes muistin tehdä Kastellille asiasta ilmoituksen. Olin aivan satavarma, että joudun itse maksumieheski, kun tein ilmoituksen kaksi viikkoa myöhässä. Asiakaspalvelun kautta sai kuitenkin asian hoidettua nätisti. Nyt vain pitää ilmoittaa milloin ikkuna on asennettu, niin he tulevat vaihtamaan pellin ikkunan reunaan.

Nyt tuli taas tämmöinen superpitkä blogipäivitys. Tulipahan kerralla nykäistyä blogi ajantasalle. Tällä hetkellä asentelen tuulensuoja gyproc-levyjä. Sekä aina, kun kelit ei salli levyjen asennusta, pääsee villoittamaan tuulelta ja sateelta suojassa talon sisällä. Siitä näillä näkymin seuraava päivitys kun saadaan hommia eteenpäin.

Nippelitietoa; tontilla on kulunut tähän mennessä kuusi tuhatta 3.1x90 naulaa, reilu kaksi tuhatta 2.8x63 naulaa sekä vasta yksi kori Sandelssia. Johtuuko vähäinen olutmenekki vähäisistä talkoomiehistä vai liian selvästä timpurista... Heh.

sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

"Pommiryhmä" työmaalla

Maanantai 27.3.2017


Aamu alkoi siis asuntojen katselmoinnilla Räjäytyskonsulttien kanssa. Huoltomies tuli avaamaan naapuritaloyhtiön ovia ja luovutin hänelle lupalapun, johon keräsin viime viikolla kaikkien asukkaiden nimet. Myös naapurissa oleva omakotitalo katselmoitiin. Tuleva asukas pienen lapsensa kanssa tuli avaamaan ovet meille. Oli mukava tutustua samalla tuleviin naapureihin ja nähdä heidän talon huoneratkaisut. Heidän taloprojekti on aika lailla meitä edellä, väliseinät paikallaan ja katto paneloitu. Kokoluokaltaan talomme ovat suurinpiirtein saman kokoisia, heidän autotalli tosin on tuplasti isompi. Mikä mukavinta, naapurista löytyi myös moottoripyöräharrastajia.


Minun toissa talven projekti pääsi MP-2016 messujen näyttelyyn. 

Mutta takaisin itse asiaan. "Pommiryhmän" (työmaalla paljon käytetty nimitys) johtaja soitti ja kertoi huonot uutiset. He eivät pääsisikään tämän päivän aikana meidän työmaalle, koska edellisellä työmaalla oli tullut yllätyksenä lisää räjäytystyötä. He olivat olleet varta vasten viikonlopputöissä, mutta pari lisäpäivää ei ollut riittänyt löytyneeseen työmäärään. No aina ei pysty vaikuttamaan kaikkeen, jos tulee lisää louhintatöitä, joutuu seuraava asiakas hiukan odottamaan. Muutaman kerran omilla työmailla käynyt vastaavaa, esimerkkinä viime vuoden Keskon varaston laajennus Vantaan Hakkilassa. Pommiryhmällä piti olla työmaalla päivän keikka, mutta he olivatkin töissä viikon ja tulivat vielä jatkamaan myöhemmin uudestaan, koska kalliota löytyi kaivannosta lisää ja lisää... 

Kävin myös kuvaamassa Räjäytyskonsulttien mittarin, joka oli kiinnitetty naapuritaloyhtiön rappukäytävän seinään. Laatikko oli suojattu jätesäkillä johon laitoin laatikon takaisin kuvanoton jälkeen. Tutun näköinen moottoripyörän akku oli laatikon sisällä pitämässä huolen datan keräämisestä. 


Tiistai 28.3.2017


Etsin viime viikolla netistä rossipohjan tuuletuspaaluja, joita on piirretty kymmenen talomme pohjaan. Ne asennetaan itään ja länteen, molemmille puolille viisi. Halvimmat löysin Talotarvike.com-verkkokaupasta, heillä oikean kokoiset paalut maksoivat 44.90€. Muualla hinnat vaihtelivat 70-80€ välissä. Toimitusmaksuja ei tullut, koska hain tuotteet itse heidän varastoltaan Tuusulasta heti tekstiviestin saatuani.

Tiedän myös tapauksia jossa rossipohjan tuuletus on tehty viemäriputkivirityksillä, yleensä kaikki "patentti"-ratkaisut on todella ruman näköisiä. Haluamme talon näyttävän viimeistellyltä ja hyvin suunnitellulta. Jälkeenpäin paalujen vaihto on kallista, kun maat pitää pois kaivaa anturoiden kyljistä.

Setpal Oy toi illalla Commandon eli porauskoneen työmaalle. 

Lava-autolla sai haettua paalut näppärästi . Henkilöautoon ei kaikki olisi mahtuneet mitenkään kerralla.


Keskiviikko 29.3.2017


Setpalin miehet pääsivät aloittamaan poraukset heti aamulla ja porasivat ilta kuuteen asti. Ei ainakaan voi miehiä syyttää, ottivat hyvin aikataulua kiinni pidentämällä päivää. Tulin palkkatöiden jälkeen tontille ja sain napattua muutaman kuvan porauskalustosta. Porari sanoi tekevänsä kaikki reiät vamiiksi iltaan mennessä, että pääsevät heti torstaiaamuna jatkamaan hommia.


Porari työn touhussa. Kuva otettu iltapäivällä neljän jälkeen.

Talon eteläpäädyn kalliot enää poraamatta.


Kanaalin alkupää ammuttu, noin puolentoista metrin syvyyteen.

Kanaalin loppuosa oli porattu ja valmisteltu panostajalle valmiiksi.


Torstai 30.3.2017


Metsäwoodin liimapuupalkkien toimitus tuli tontille. Onneksi Seagerin maaurakoitsijat ottivat niput vastaan, ettei ite tarvinnut ajella edestakaisin töistä. 

MetsäWoodin puupalkit tulivat hiukan jopa etuajassa. Näiden kanssa saa todellakn jumpata, yksi palkki painaa reilu 45kg. Näitä tulee talon rossipohjaan 48 kappaletta... Ei varmaan viisasta kirjottaa painoja (toivottavasti) tulevan talkooväen luettavaksi 😏

Kaivinkonekuski kertoi, että viimeinen "paukku" ammutaan juuri (13.00 maissa.) He rupesivat tekemään kanaalia valmiiksi putkille ja kasaamaan louhosmaat kasoihin, mistä osa joudutaan viemään tontiltamme pois. Valitettavasti kaikkea louheesta ei voida käyttää pihan täyttöihin. Soitin myös Räjäytyskonsulteille ja kerroin louhintatöiden loppumisesta ja siitä, että meidän tärinämittarin voi tulla poistamaan. Mittarin vuorokausivuokra katkeaa välittömästi ilmoituksesta ja he tulevat lähipäivinä hakemaan mittarin pois.

Louhinnan määrät yllättivät meidät. Luulimme maaperätutkimuksen perusteella louhittavan määrän olevan pienimuotoista, jos siis louhittavaa löytyy. Talon alta louhittiin 94 kuutiota avolouhintaa, joka on huomattavasti halvempaa kuin kanaalin louhiminen. Kanaalista louhittiin 41 kuutiota. Hinta yllätti kuitenkin positiivisesti, meille louhinta maksoi 3500€ + ALV. No ainakin talon perustus on tukevimmalla mahdollisella pohjalla mitä Suomeen pystyy rakentamaan. Ja se on pystyssä huomattavasti pidempään kun minä itse.

Soitin torstaina myös K-Rauta 75:seen ja pyysin valuharkko-tarjoukseen pientä muutosta. Olin nimittäin unohtanut pyytää tarjoukseen pilarivaluharkot, jotka tulevat kannattelemaan pääoven katoksen palkkeja. Lisäsin tarjoukseen myös autotallin harkot. Siihen tulee maanvarainen laatta eli kolme valuharkkoa riittää päällekäin sokkeliksi. He lupasivat toimitusajaksi 3-5 työpäivää.

Kuutiosta kiinteää kalliota tulee louheen koosta riippuen 2-3 kuutiota tavaraa.

Tontilla oli monia lohkareita jossa oli porauskaluston reikijä näkyvissä.
Tontiltamme on tehty kaikki tarvittavat louhinnat. Louhetta tuli todella paljon, osan joutuu ajamaan muualle, koska isoimpia lohkareita ei saa tontin täyttöihin upotettua millään.

Perjaintai 31.3.2017


Seagerin miehet kaivoivat kanaalia auki ja rupesivat asentamaan viemäri- sekä vesilinjaa.

Kanaalin putkitukset aloitettu.

Tuntuu oudolta katsoa talon pohjaa kun siellä ei enää törrötä kalliopatteja.

Maalämpökaivon kanssa sai vähän jännittää, miten se suhtautuu kanaaliin. Ainakin silmämääräisesti kaivolle ei tapahtunut mitään, vaikka kanaali on alle metrin päässä maalämpöreiästä.


Viikonlopun suunnitteluja


Tein viime kesänä omakotitaloon tukimuureja Sipoossa. Jo silloin sanoin apumiehelleni Mikalle, että minun on pakko tehdä omaankin omakotitaloon tukimuuri, vaikka vain koristeeksi. Tuohon aikaan siis vasta etsimme sopivaa tonttia... No onneksemme meidän tontin kaava määrää tukimuurin tontin koko länsirajalle. Kaava vaatii myös lauta-aidan se päälle. Tukimuurin korkeutta ei ole vielä päätetty, mutta haluaisin ehdottomasti toteuttaa kadulle tulevan puolen kyseisillä muoteilla. 

Tältä silikonimuotilla tehty seinä näyttää valmiina. Kuva otettu valusta seuraavana päivänä. Tummemmat kohdat betonissa ei ole vielä kunnolla kovettuneet, mutta kestää jo purun ja oman painonsa.

Valitettavasti kuva on vähän ylivaloittunut, mutta tästä näkee hyvin silikonimuotin toimintaperiaatteen.



Onneksi näitä löytyy pomoni varastosta useampi neliö. Tämän kaltaiset muotit eivät Suomessa vielä ole järin yleisiä, jenkeissä vastaavia muotteja käytetään paljon. Nämäkin muotit on USA:ssa valmistettu ja sieltä Suomeen tilattu. Ulkomailla suurin osa tehdään rappaamalla ja painomuotein, ikään kun leimataan rappaukseen haluttu kuvio. Oma mielipiteeni on että Suomen olosuhteissa kuvio on pakko valaa, en usko että rappaamalla tehty kuvio tulisi kestämään montaa talvea.

Ja kun itselle taloa rakentaa niin pitää se kirvesmiehen kädenjälki jossain näkyä. 😉 Tukimuurin päälle olemme suunnitelleet niin sanottua rima-aitaa, koska haluamme aidan olevan "ilmava" ja päästävän valoa läpi. Tällä tavalla aita toisi tarvittavaa näkösuojaa, tekemättä pienestä pihasta liian suljetun oloista. Rimoilla tarkoitan 2x2 (50mmX50mm) paksua puuta, josta olisi tippareunat viistetty ylös ja alas, jotta aidan elinikä olisi mahdollisimman pitkä.


Mikko