Näytetään tekstit, joissa on tunniste väliseinät. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste väliseinät. Näytä kaikki tekstit

tiistai 5. syyskuuta 2017

Väliseinien rakentamista


Nyt kun lattia on päässyt kuivumaan rauhassa muutaman viikon ajan, pääsin pureutumaan väliseinien kimppuun. Onneksi sain Eliaksen tontille avuksi. Hänen avulla päästiin pystyttymään seinät elementti tyylillä, joka on huomattavasti nopeampi tapa kuin perinteinen väliseinien pystytys.

Väliseiniä voi rakentaa useammasta eri materiaalista. Yleisimmin käytetyt ovat kertopuu ja metalliranka. Itse pidän enemmän kertopuusta. Siitä tulee vähän järeämpi seinä ja työstäminen on helppoa ja tarkkaa. Metallirankakaan ei ole huono vaihtoehto. Sitä käytetään yleensä enemmän kerrostalokohteissa ja toimistorakennuksissa. Muita väliseinä materiaaleja on tietenkin harkot ja muuratut kivet, joista varmasti yleisin käytetty kivi on Kahi väliseinäpontti. Ääneneristystä ajatellen; mitä raskaampi materiaali, sitä paremmin eristää ääntä. Kivi on siis kaikkein hiljaisin rakenne. Gyproc seinästäkin saa todella hiljaisen, jos haluaa. Se onnistuu asentamalla kaksi Gyproc levyä päällekäin molemmin puolin ja villoittamalla rungon sisätilan. Näin päästään äänieristyksessä lähes yhtä hyvään tulokseen kuin muuratuilla harkoilla.


Väliseinän rakenne


Meille tulee runkomateriaaliksi normaali kertopuu väliseinätolppa (39mmx66mm). Rungon sisäpuoli villoitetaan 50 mm paksulla villalla. Molemmille puolille väliseinää asennetaan 13 mm Gyproc levy. Eli väliseinän kokonaispaksuus on 92 mm. Seinän paksuus kasvaa kuitenkin pari milliä, kun kaikki seinät ylitasoitetaan kertaalleen ettei saumat näy ja saadaan seinästä varmasti tasokkaan näköinen.


Mitoitus


Mitoitettu pohja.

Ensimmäiseksi merkkasimme väliseinien paikat lattiaan piirrustusten mukaisesti. Timpurin kynällä siis viivat lattiaan ja räpsyllä suorat viivat. Tähän kohtaan vinkki vitonen! Talon pisimmät seinät kannattaa merkata ensin, koska se helpottaa mittausta. Räpsyväri lähtee betonilattiasta pinnan hiomisen yhteydessä, joten sitä ei tarvitse pelätä. Tämä on kohta, jossa joudutaan monesti vähän soveltamaan. Itsekin jouduin siirtämään muutamaa seinää pari senttiä suuntaansa, jotta putket menisivät paremmin seinärungon sisään. Keittiö on ainut seinä, jossa ei tarvitse osua seinän sisään, koska sinne tulee putkia niin paljon. On siis täysin normaalia, että muutama keittiön putki jää "näkyviin". Ne kuitenkin peitetään kalusteilla ja sokkelilistalla, joka tulee kaapistojen alapuolelle. Muissa tiloissa seinää siirretään niin paljon, että mahdolliset varausputket ynnä muut osuu kohdalleen. Putket siirtyvät valussa helposti sentin tai parikin, mikäli lattiaa hierretään koneellisesti kopterilla. Tästä ei kannata vielä huolestua mikäli puhutaan muutamista senteistä.

Talon pisin väliseinä merkattuna pituussuunnassa. Jokainen kuvan vaakaviiva on makuuhuoneiden seinien merkkejä.

Alajuoksujen kiinnitys


Alajuoksuja voi kiinnittää muutamalla eri tavalla, itse suosin liimaa. Myös mekaanisia kiinnikeitä olen käyttänyt paljon, eli pikanauloja ja fixejä, jolla alajuoksu lyödään betoniin kiinni. Kuitenkin aina lattiaa poratessa on vaarana hajoittaa lattialämmitysjohtoja. Tästä syystä suosittelen aina ottamaan paljon valokuvia ennen lattiavalua, jotta vältytään ylimääräisiltä korjauksilta. Mutta, jos vain mahdollista, pyrin aina käyttämään liimaa. Koska betonilattia on valmis pinta, en halua ottaa turhaa riskiä alajuoksujen kiinnityksessä, vaan käytän reilusti liimaa, joka pitää vähintään yhtä hyvin kuin mekaaniset kiinnikkeet. Kunhan muistaa pyyhkäistä harjalla pölyt ja muut irto roskat lattiapinnasta ennen alajuoksun liimausta ja laittaa liimaa reilusti Näin alajuoksua ei saa muuten irti kuin piikkaamalla se pois betonista. Huomioi alajuoksujen kiinnityksessä myös levytyksen suunta, jotta pystyt varsinkin pitkillä seinillä levyttämään ne läpi (tästä lisää blogipäivityksen loppupuolella).

Jokaiseen putken ja johtojen läpivienteihin suosittelen poraamaan reilusti isomman reiän kuin putki on. Näin sitä on helpompi liikuttaa asennusvaiheessa ja sen saa asennettua tarkasti paikalleen. Parhaimman tartunnan liimalle saa mikäli laittaa tarpeeksi painoa liimattavan kohteen päälle tai asentaa katosta "pöngän". Eli puun, joka painaa alajuoksua. Näin saat varmasti pitävän kiinnityksen alajuoksuille. Ja sitten vain odotellaan rauhassa vuorokausi ennen kuin pääsee jatkamaan homma.

Tässä liima levitetään suoraan alajuoksuun.
Toinen tapa on laittaa liima suoraan lattiaan. Näin alajuoksu on helpompi asentaa, mikäli siinä on reikiä eikä liima tuhri putkia niin helposti. Kuvassa näkyy auton lumiharja, jolla puhdistin lattian liimauskohdista paremman tartunnan saamiseksi.

Siistiä jälkeä. Liima turposi hiukan reunoista, eli liimaa oli juuri täydellinen määrä.

Yläjuoksujen merkintä


Kun edellisenä päivänä on kiinnitetty alajuoksut, laitetaan seuraavana päivänä ristiviivalaaseri rungon reunaan ja siirretään näin kattoon seinän merkit. Tämä on nykyaikainen ja helpoin tapa. Ennen seinämerkit siirrettiin kattoon joko pitkällä passilla tai luotilangalla. Itsetasaavat ristiviivalaaserit on yllättävän halpoja, halvimmillan niitä saa noin 100 eurolla. Laadukkaan merkkilaitteen saa kuitenkin jo 200 eurolla. Näistä on paljon hyötyä myös rakentamisen muissa vaiheissa. Muun muassa laatoituksessa aivan elintärkeä työkalu. Myös tauluja ja hyllyjä on mukava kiinnittää tämän avustuksella. Tuleepahan kerralla suoraan. 

Käyttämäni ristiviivalaaseri ja tämäkin tietenkin Bosch.

Runkojen tekeminen ja asennus


Perinteisesti jos olen asentanut väliseiniä yksin, naulaan yläjuoksun kattoon valmiisiin merkkeihin. Kunhan muistaa yhden tärkeän asian; nimittäin painumisvaran. Talossamme yksikään seinä ei ole kantava, joten jokaisen väliseinän yläpuolelle on jätettävä rako katon elämistä varten. Mikäli tätä rakoa ei jätä, halkeilee levyt katon ja seinien kohdalta takuuvarmasti. Normaalisti teen itse kiilapalasia, joita asennan yläjuoksun ja katon väliin. Kun olen saanut runkotolpat paikalleen, poistan kiilat. Näin minulla jää haluamani rako katon ja väliseinärunkojen väliin. Rako on jäätävä, koska katon jänneväli on oikeasti todella pitkä, yli kahdeksan metriä. Joten kattotuolit varmasti painuu muutamia millejä, kun katolle tulee paljon lumikuormaa. Tästä syystä kantavia seiniä saa rakentaa vain sinne minne ne on suunniteltu, jotta rakenteet kestää paremmin ja työn jäljestä tulee laadukkaampaa.

Nyt kun päästiin Eliaksen kanssa asennuspuuhiin, merkkasimme alajuoksuihin runkotolppien paikat. Sen jälkeen otimme valmiin yläjuoksupuun alajuoksun viereen ja merkkasimme alajuoksupuun mukaan suorakulmalla merkit yläjuoksupuuhun. Näin meillä on tismalleen samassa kohdassa merkit ylä- ja alajuoksuissa. Nyt vain naputellaan oikean mittaiset tolpat ylöjuoksuun, ja nostetaan yhdessä koko paketti pystyyn. Katossa olevien merkkien ansiosta elementtimme tuli kerralla suoraan, eikä passia juuri tarvittu. Tämä sama elementtityyli on myös näppärä puurunkojen teossa. Mikäli nostovoimaa on tarpeeksi, on tämä nopeampi tapa kun perinteinen rungon pystytys. Ennen pystyyn nostamista porasimme yläjuoksuun riittävästi läpimenoreikiä sähköjohdoille. Mikäli nämä poraa vasta kun seinä on pystyssä, tulee höyrynsulkumuoviin helposti reikiä. Ja sitähän me ei tietenkään tahdota.

Kaikkiin laatoitettaviin tiloihin, sekä keittiön ja kodinhoitohuoneen väliseen seinään asensimme runkotolpat k400 jaolla. Kaikkialla muualla jako on k600 (k600 tarkoittaa puurungon keskeltä keskelle etäisyys).

Kuvassa vasemmalla on alajuoksu ja oikealla yläjuoksu. Yläjuoksun merkit piirretään alajuoksun mukaan.
Runkotolpat naulataan kiinni ylöjuoksuun.
Runko elementti nostetaan pystyyn ja naulataan kiinni alajuoksuun, päätyseinään ja tietenkin kattoon.
Talon pisin väliseinä pystyssä ja samoin kaikki itäpuolen huoneiden väliseinät. Jätimme kaikki makuuhuoneiden sivuseinien alajuoksut reilun sentin vajaiksi, ja rako laitettiin olohuoneen päätyyn. Näin koko seinä päästään levyttämään läpi täydellä levyllä myös sisäpuolelta. Reunimmainen runkotolppa oli vain yhdellä naulalla "hepissä". Kun levyt on asennettu läpi, runkotolppa kiinnitetään kunnolla paikalleen.
Keittiön ja kodinhoitohuoneen välisen sienän asennusta. Huomatkaa; porasimme reilusti varauksia sähköjohdoille.
Keittiön ja kodinhoitohuoneen välinen seinä pystyssä.
Kaikki runkotolpat ovat paikallaan, nyt päästään asentamaan Gyproc- eli kipsilevyjä. 

Gyproc levyjä seinään


Kaikki seinät kannattaa levyttää valmiiksi toiselta puolelta ennen kun sähkömies tulee vetelemään johtoja. Näin rasioita saa jo asennettua oikealle korkeudelle. Myös piuhat saa laitettua nätimmin seinien sisään, kun levy on valmiina toisella puolella. No se levyjen kiinnitys. Tähän kannattaa hakea vaikka vuokraamosta kunnollinen nauharuuvain. Nauharuuvain säätää jokaisen ruuvin tarpeeksi "syvälle", eli juuri paperipinnan tason alapuolelle, kuitenkin rikkomatta paperin pintaa. Meinaan kyseisellä laitteella kiinnittää helposti minuutissa yli 100 ruuvia. Normaalilla akkuporakoneella saa ehkä maximissaan 10 kiinni siinä ajassa. Sekä niistä kymmenestä suurin osa on liian syvällä tai ruuvi on kovana. Alempana löytyy myös video koneen käytöstä niin ymmärtää paremmin tämän hehkutuksen kyseisestä laitteesta.

Levytyksessä tulee huomioida semmoinen pikkuseikka, että kun toista puolta levytetään saumat eivät saa olla samassa kohtaa. Näin seinästä saadaan jäykempi ja kestävämpi. Ruuvit pitää myös valita rungon mukaan. Mikäli käyttää metallirunkoa on siihen käytettävä siihen tarkoitettuja ruuveja. Mikäli puuhun kiinnittää levyt metalliruuveilla, ei levyt kertakaikkiaan pysy seinässä kunnolla.

Kastelli toimitti Gyproc levyjä kahta eri mittaa, 330 cm ja 257 cm pitkää. Nämä olivat 120 cm leveitä ja malli oli GN13 reunaohennettua levyä, joka helpottaa seinien ja katon nauhoituksessa.

Ensimmäisenä päivänä käytössä oli Eliaksen töistä lainattu laite. Ihastuin laitteeseen niin kovasti, että kävin samana päivänä ostamassa itselleni samanlaisen. Maksaa nimittäin ajallisesti talon teon aikana rahat takaisin ja jää enemmän aikaa kaiken muun rakentamiseen.
Nauharuuvikoneeseen myydään omat ruuvit. Yhdessä laatikossa ruuveja on 1000 kappaletta. Paketti maksaa 20 euron molemmin puoli, riippuen mistä niitä ostaa ja mitä kokoa tarvitsee. Perinteisesi 13 mm Gyprokkiin riittää 32 mm pitkä ruuvi, joka pitää tietenkin olla puuhun tarkoitettu (meidän tapauksessa), koska tässä talossa on puuranka.

Pisin seinä levytettiin läpi. Ala- ja yläjuoksut olivat väliseinissä juuri levyn verran lyhyemmät. Näin levytykseen ei tarvinnut leikata yhtäkään levyä ja työ sujui nopeasti. Huomatkaa, että väliseinän viimeinen tolppa on vaan yhdellä naulalla kiinni ylhäältä. Kyseinen tolppa kiinnitetään toiselta puolelta ruuvaamalla Gyproc-ruuveilla ja kuvanottopuolelta ammutaan naulaimella kiinni. Tämä tyyli jäykistää seinien rakennetta huomattavasti.

Tässä hyvä kuva siitä, minkä verran alakoolaus jäi vajaaksi. Näin levytys pystyi menemään läpi yhtenäisenä.
Samanlainen kuva ylhäältä.

Ovetkin levytettiin perinteisesti läpi.
Toiselta puolelta väliseinän tolppa ruuvattiin kiinni Gyproc levyyn.

Toiselta puolelta "hepissä" ollut tolppa naulattiin kunnolla ylä- ja alajuoksuun.
Kaikki itäpuolen seinät levytetty toiselta puolelta.

Sitten ovien yläpuolelle tarvittavat runkopuut paikalleen.

Kävin ostamassa itselleni myös kyseisen laitteen. Onneksi löytyi Tori.fi kautta yhden omakotitalon rakennuksessa mukana ollut yksilö. Eli lähes uudenveroinen laite ja maksoi alle puolet kauppojen ovh-hinnoista.


Keittiön ja kodinhoitohuoneen välinen seinä sai levyt kodinhoitohuoneen puolelle. 

Parkettivaraus


Tässä näkyy se, miten otin huomioon mahdolliset muut lattiamateriaalit kuin meille valittu betonilattia. Eli jokaisen oven yläpuu asennettiin 25 mm ylöspäin ja puun alapuolelle asensin 22 mm laudan, joka oli sirkkelissä kavennettu runkotolpan levyiseksi. Koska todennäköisesti joku haluaa asentaa tähän taloon parketin tai muun lattiamateriaalin 20 vuoden aikana. Entä jos se joku olen minä? Nyt vaan teen työn helpommaksi itselleni. Ajallisesti varauksiin meni vain muutama minuutti. Eli mikäli joskus haluaa asentaa esimerkiksi parketin, ottaa oven karmin irti ja irroittaa oven yläpuolelta laudan, joka on kiinni kahdella ruuvilla. Kun lauta on irroitettu, pystyy Gyproc levystä leikkaamaan juuri sen verran pois kun on tarve. Ennen vanhaan näitä varauksia tehtiin lattioihin vain jättämällä Gyproc levyt "ylipitkiksi". Ongelma tässä tekotavassa on levyn murtuminen helposti ja listan hankala asentaminen. Koska listaa ei saanut ammuttua ylhäältä mihinkään kiinni, muuhun kuin oven karmiin. Kuitenkin pitää muistaa, ettei Gyproc levyä saa ruuvata alempana olevaan 22 mm paksuun lautaan. Muuten sen irrotus on jälkeenpäin todella hankalaa.

22 mm lauta on jätetty varaukseksi, mikäli myöhemmin haluaa asentaa esimerkiksi parketin. Oviaukot sahattiin perinteisesti käsisahalla, kunhan muistaa ettei pilaa parasta käsisahaansa Gyprocin leikkaamiseen. Vaikka Gyproc levyä on helppo leikata tylsälläkin sahalla, ei sen sahaaminen tee kuitenkaan hyvää sahanterille.

Moni on kysellyt siitä, miten ehdin kirjoittamaan blogia rakentamisen, töiden ja kaiken muun lomassa. No vastaus tulee tässä... Yöllä ehtii, kirjoittaa nimittäin. Kello näyttäisi olevan tällä hetkellä 01:20. En tosin uskalla julkaista tätä vielä, vaan pitää huomenna lukea kertaalleen läpi. Tai no se on emännän tehtävä, itse kun teen töissä pitkän päivän. Meillä on aika hyvin sujunut se, että minä kirjoitan ja emäntä oikolukee sen jälkeen. Jokaiseen kirjoitukseen tulee paljon ammattisanastoa ja kohtia, joita Mari ei ymmärrä. Käymme nämä vielä yhdessä läpi ja muutamme ymmärrettävämpään muotoon. On kuitenkin tarkoitus kirjoittaa mahdollisimman selkeästi. Käytän paljon työmailla käytettyä slangia, eli on hyvä olla joku kriittinen oikolukija ennen tekstin julkaisemista. Eli emäntääni on kiittäminen blogin "helppo"lukuisuudesta. Olemme saaneetkin siitä jonkin verran palautetta. Kiitos niistä myös. 

Hei te, ketkä eivät ole vielä laittaneet meitä seurantaan Blogit.fi sivustolla. Klikatkaahan halutessanne alapuolella olevaa kuvaketta. Kiitos jo etukäteen!




Mikko

 

perjantai 28. heinäkuuta 2017

Lattiavalu täältä tullaan

Lattiavalun valmistelu alkaa kämpän tyhjennyksellä.

Lattiavalun valmistelutyöt alkoivat siitä, että kaikki ylimääräinen kannettiin pihalle. Tein myös muutaman hyllyn tavaroille joita en halunnut kantaa ulos, koska valun jälkeen kantaisin ne jälleen takaisin sisälle. Tämän jälkeen imuroin lattian puhtaaksi.

Pääsin soittamaan Betonikuninkaille ja varaamaan lattiavalupäivän. Autotallin valu varattiin mukaan säävarauksella. Mikäli sää olisi ollut valupäivänä huono, olisimme valaneet sen joku toinen päivä. Syy siihen, miksi valitsimme Betonikuninkaat tekemään lattiavalumme oli se, että edellinen lattiavalumies joutui perumaan tulonsa. Joten piti nopealla aikataululla saada uusi porukka hoitamaan valu. Betonikuninkaiden selkeä hinnasto heidän nettisivuilla oli helposti ymmärrettävä ja asiakaspalvelu oli nopeaa ja asiallista. Seuraavassa päivityksessä enemmän heidän työosuudestaan.

Tein pienille tavaroille kulmahyllyn ylimääräisistä liimapuupalkeista. Ylimmällä hyllyllä on Unidrainin lattiakaivot valmiina odottamassa asennusta.

Tein hyllyn seinälle kakkoskakkosille.
Ankkuroin putken paikalleen  muutamalla  reikänauhalla. Reikänauhat sidotaan raudoitusverkkoon. Vaikka sepeli jostain ihmeen syystä painuisi kasaan lattian alla, se ei vaikuta viemäriin mitenkään. Ainakin viemärin kaato riittää, kolmen metrin matkalla yli 10cm. Kaadoksi riittäisi hyvin pelkästään 1-1.5cm metrille.

Tyhjennyksen, hyllyjen rakentamisen ja imuroinnin jälkeen asensin lattiaan lisäeristettä, jotta betonin menekki pysyisi aisoissa. Styroksi on nimittäin huomattavasti halvempaa mitä betoni. Laitoin lisäeristeeksi 25mm EPS-lattiastyroksia. Yhdessä paalissa oli 0,6 kuutiota ja se maksoi 40 euroa ja sen sai asennettua vartissa paikalleen. Paaleja meni yhteensä viisi, eli ne vei betonilta tilavuutta kolme kuutiota. Kuutio betonia maksaa pumpattuna noin 150 euroa. Periaatteessa olisin voinut valattaa 12 cm laatan. Se ei olisi näkynyt muualla kuin lompakossa. Betonilattialle suositellaan kuitenkin noin 10 cm laattaa, jotta valuun ei tulisi niin helposti esimerkiksi halkeamia. EPS:ssät maksoivat 200 euroa ja sama tilavuus betonia olisi maksanut 450 euroa. Säästöä tuli siis 250 euron verran. Lattian lopullinen korko katsotaan ovien korosta. Sillä, onko lattian valmis pinta sentin tai kaksi eri tasossa mitä rakennusluvissa, ei ole merkitystä. Pääasia on, että valmiin lattian korko asettuu hyvin oviin ja betonilattian paksuus on järjellinen. Alle kahdeksan sentin lattiavalua en suosittele kenenekään tekevän, koska siinä alkaa tuntumaan lattialämmitysputkien lämpö liikaa läpi putkien kohdalta. Tässä tapauksessa voi lattialle astuttaessa olla varpaiden kohdalla kuuma kohta ja kantapään kohdalta kylmä. Kun betonia on hiukan enemmän putkien päällä, jakautuu lämpö tasaisesti lattian jokaiseen kohtaan.

Styroksin asennus on nopeaa, kun pohja on suora ja puhdas. Eristettä joutui leikkelemään vain takan kohdalta. Levyt painelin nauloilla sieltä täältä kiinni alla olevaan finnfoamiin, ettei levyt pääse liikkumaan kävellessä. Kun levyjen liikkuminen estetään, tulee vähemmän styroksin "muruja", jotka pitää imutoida kuitenkin ennen valua.

25mm lisäeristeet asennettu. Huomatkaa muovi on levitetty styroksin päälle, jotta höyrysulku olisi yhtenäinen myös lattian osalta.

Kun kaikki eristeet on asennettu, otetaan talon mittapiirustus esille. Siitä aletaan mitoittamaan huoneita paikoilleen. Samalla piirretään myös ovien kohdat, että lattialämmitysputket saa vietyä tarvittaessa oviaukkojen läpi toiseen huoneeseen. Samalla kannattaa mitoittaa kaikki vesipisteet, jotta niiden asennus onnistuu ilman isompia säätöjä. Tietenkin myös kaikki tarpeelliset varaukset ja läpiviennit tulee mitoittaa paikoilleen.

Talomme mittakuva, jonka mukaan mitoitin väliseinät.
Merkkasin seinät spraymaalilla (paukkumaali itselle tutumpi nimitys).


Seinien mitoituksessa laseretäisyysmittari on aivan täydellinen kaveri. Mitoitus tämän avulla on helppoa ja nopeaa, eikä tarvitse apukäsiä pitämään mitasta kiinni. Pisimmillään tämä malli mittaa 50 metrin matkan alle millin tarkkuudella. Ja yllätys kun on mun työkaluista kyse, laitteen merkki on tietenkin Bosch. 
Kaikki tarvittavat merkinnät piirretty. Mitoitin samalla vesipisteet, wc-pönttöjen paikat ja saarekkeen sähköjen varauksen paikan. Heti perään rupesin asentamaan irrotuskaistaa, joka irroittaa valun seinän koolauksista. jotta lattia pääsee elämään ilman että se painaa tai vääntää seinärunkoa. Irrotuskaista vain nidotaan koolauspuihin kiinni. Nurkkien kohdalla on oltava huolellinen, jotta irrotuskaista kulkee nurkissa 90 asteen kulmassa. Ilman, että kulmat jäävät pyöreiksi. Muuten on riski, että ne tulee näkyviin valmiissa lattiassa. Etenkin meillä, kun betonilattiaa ei peitetä millään puulla tai laminaatilla.

Sitten alkaakin käytännössä putkimiesten työnosuus. Tosin tässä tapauksessa putkimies on timpuri itse. Onneksi Mika oli jälleen kerran kaverina.  Hän on ollut putkimiehenä kahdeksan vuotta, joten hänelle nämä on ihan perus kauraa. Onneksi siis hän oli jeesaamassa. Itse tiedän putkitöistä todella vähän, mutta onneksi tekemällä oppii. Nyt oli siis esissä osien vaihto. Olen viimeisen vuoden opettanut Mikalle kirvesmiehen töitä, eli nyt sain potut pottuina. Enkä kyllä päässyt yhtään sen vähemmällä kettuilulla, mitä olen itse huudellut. Kun virheistä tarpeeksi kettuilee, ei niitä vahingossakaan halua tehdä uudestaan...

Pakko kehua Onnisen palvelua täälläkin. Instagramin puolella asiasta jo mainitsin. Kauppa sulkee ovensa siis klo. 18.00. Saavuimme kauppaan tuli hännän alla ja ovista menimme sisään klo. 18.10 ja saimme palvelua. Eikä myyjä edes hoputtanut, vaan palvelu oli kiireetöntä ja hyvää. Saimme kaikki tarpeelliset putket ja kaivot. Lähdimme kaupasta klo. 18.45, jolloin myyjä vielä käski meidän hakea kahvit, jotta jaksetaan painaa iltamyöhään töitä. Kiitos todella upeasta palvelusta!

Tässä kuvassa näkyy kaikki vesiputket ja viemärit. Kuten kuvasta voi päätellä, suunnittelin kaikki talon vesipisteet ja viemärit talon päätyyn. Näin säästetään tarvikekustannuksissa ja rakentamisessa säästyy sitä tärkeintä, eli aikaa. Kuvasta puuttuu Unidrainin lattiakaivot ja kurakaivo. Näistä pitää myöhemmin piirtää päivitetty kuva.
Kvv-vastaava suositteli vähintäänkin kylmien vesiputkien kaivertamista styroksin sisään. Etenkin keittiön vesihanan kohdalla, jotta kylmä vesi tulisi keittiöön nopeammin. Mitä kauempana lattialämmityksestä vesiputket menevät, sitä vähemmän lattialämmityksen lämpö pääsee vaikuttamaan vesiputkien lämpötiloihin. Joten kaiversin siis jokaisen vesipisteen johdot styroksiin, jopa suihkujen. Saapahan joku halutessaan otettua kylmän suihkun nopeammin. Itse siitä ominaisuudesta en hyödy, koska en välitä yhtään kylmästä vedestä. En edes ui järvessä, ellei vesi ole lähempänä 25 astetta. Vaikka muuten tarkenen talvella hyvin, kylmä vesi on muita hulluja varten. Heh.

Halusin, että autotallin valu tehdään samalla kertaa talon kanssa. Piti siis kaivaa öljynerotuskaivo paikalleen. Öljynerotuskaivossa riittää ainakin koko, koska se sopii vaikka kahden auton autotalliin. Tulipahan nyt ostettua se uusin ja hienoin malli. Kaivoksi ostin Labko MiniPEK 0.2. En löytänyt kyseistä tuotetta Onnisen sivuilta, joten tuon linkin kautta pääsee Taloon.com-sivustolle. Kaivon kuoppaa kaivaessa tuli kyllä muutama ärräpää päästettyä ja kirottua, miksi meninkään valitsemaan niin ison mallin... No tuleepahan kerralla hyvä.

Kuoppaa kaivaessa totesin; ensi kerralla käsken maarakentajia asentamaan tämän kaivon. Tuntuu hölmöltä lapioida puhdasta sepeliä kuution verran sivuun kaivon kohdalta. Kun heittää kuopan pohjalta yhden lapion verran sepeliä pois, liukuu reunoja pitkin kaksi lapiollista takaisin... 
Asensin kaivon paikalleen ja laitoin sen passiin. Mikalle jäi tehtäväksi vain kaivon kytkentä. On muuten eka kaivo tontillamme, joka on yhdistetty kaupungin viemäriverkkoon.


Samalla kun Mika kytki kaivon paikalleen, kannoimme pikkuveljeni Samin kanssa verkot talon sisälle. Suojasin ikkunat muovilla valun ajaksi. Kiinnitin muovit nitomalla.
Kantamisen jälkeen sidoimme verkot kiinni toisiinsa surrilangalla ja asensimme korkonappulat verkon alle. Kuvassa näkyy myös oikeassa reunassa takan perustuksen lisäraudoitus. Raudoitin sen ylijäämä 12mm raudoilla, jolla tein 10cm silmällä olevan verkon. Eipähän jäänyt enempää 12mm ylijäämärautaa tontille.

Siirryin seuraavaksi autotallin kimppuun. Piti vaan toivoa, että säät osuisivat kohdalleen ja autotallin valu onnistuisi. Siinä kun ei ole kattoa päällä, eli sateella se on parempi jättää valamatta. Kun valaa kerralla kaikki lattiat, säästää helposti useita satoja euroja. Eristeinä käytin pikkuveljeni Samin työmaalta ylimääräisiksi jääneitä täyspontattuja polyuretaanilevyjä, joissa oli alumiinipinta molemmin puolin. Asensin lattiaan 10 cm eristettä ja sokkelin seinämiin 70 cm.  Normaalisti autotalleissa on 10 cm paksu styroksieriste lattiassa. Ja kun polyuretaanilevyjen lämmön eristävyys on huomattavasti parempi, riittää se varmasti pitämään ainakin lattian kohdalla lämmön tallin puolella. Vaikka suurin osa lämmöstä karkaa aina katon ja seinien kautta.

Tasoitin sepelit ja rupesin asentamaan eristeitä paikoilleen.
Lisää eristettä lattiaan.
Autotalli eristetty. Autotallin etuosaan jää maalämpökaivon tarkastuskaivo.

Öljynerotuskaivon kanssa kävikin sitten tietenkin pieni kämmi, jonka huomasin vasta, kun polyuretaanieristeet oli kaikki asennettu paikalleen. Sekä raot ja kolot tiivistetty uretaanivaahdolla. Kaivon kansi jäi nimittäin liian matalalle ja en todellakaan aikonut kaivaa kaivoa uudestaan esiin. Turvauduin siis netin apuun ja sieltä löytyikin osat kaivon korotukseen. Hain lähimmästä Meltexistä tarvittavaa, 315 mm halkaisialta olevaa viemäriputkea. Siellä myyjä olikin juuri samana päivänä tullut kyseisen kaivon koulutustilaisuudesta, jossa opetettiin uuden kaivon käyttö ja korotuksen tekeminen. Kaivon korotus olikin nopea projekti. Kaivon korotuskauluksesta poikki, siihen väliin asennettiin oikean kokoinen putken palanen ja osat kiinnitettiin liimamassalla.


1. Leikkaa kaulus poikki kapeimmasta kohdasta. 2. Nosta leikattu kaulus pois. 3. Eli tältä se näyttää tässä vaiheessa. 4. Laita korokeputki väliin. Kokeilimme tässä vaiheessa kannen istuvuutta. 5. Mittaa paljon korokeosasta tarvitsee leikata pois ja leikkaa putki oikean kokoiseksi. 6. Nyt sinulla on erikseen yläosa ja oikean kokoinen korokeputki. 7. Liimaa yläosa ja korokeputki toisiinsa liimamassalla. 8. Varmista suoruus vatupassilla ja liimaa se kiinni kaivon alaosaan. 9. Tältä se näyttää valmiina. Aseta vielä kaivon kansi paikalleen ja suojaa kansi muovilla valun ajaksi.

Kaivon korotukseen meni liimamassaa kaksi purkkia. Onneksemme Toni saapui tontille moottoripyöränsä kanssa juuri silloin, kuin ainokainen purkkimme loppui.  Toni vetäisi kypärän päähänsä ja haki meille puuttuvan liimamassan. Kiitos siitä. Jäimme Jukan kanssa odottamaan. Meidän ei kannattanut lähteä autoon istumaan, ennen kuin liima oli kuivunut käsistä ja vaatteistamme. Sen verran sotkuista touhua liimaus on, eikä liimamassan kanssa tietenkään säästelty. Nämä on niitä kalliita paikkoja säästää...

Moottoripyörälähettimme Toni.

Kannoimme Jukan kanssa verkot (6 mm verkko 150 mm silmällä) autotallin lattialle. Asensimme korput verkotuksen alle. Koska Jukka surraa rautaa ammatikseen, pääsi hän harrastamaan sitä täälläkin. Menipähän raudoitus nopeammin kun kaverina on toinenkin, jolla pysyy raudoituskoukku käsissä. Meillä oli jäänyt ylimääräiseksi noin 200 jm (juoksumetriä) 8 mm rautaa. Nämä oli omalta työmaalta otettuja ylijäämärautoja. Olin tuonut sitä siis vähän liikaa. Mietin aluksi, että kuskaan ne työmaan metallijätteeseen, mihin ne oli alunperinkin menossa tai lahjoitan ne jollekin niitä tarvitsevalle naapurille. Ei kuitenkaan huvittanut lähteä niin paljoa kuskaamaan takaisin, joten päädyimme laittamaan auton rengasurien kohdalle lisäraudoituksen (kuusi 8 mm rautaa per rengasalue). Laitoimme myös muutaman lyhyemmän raudan mitä löysin sivullepäin verkosta. Sekä tietenkin vahvistimme ajorampin kulman, lisäsimme verkkoon kaksi 8 mm rautaa vaakaan. Oviaukon kynnyksen kohdalla on kuitenkin suurin rasitus.

Te muut rakentajat huomio. Teidän ei tarvitse vaatia autotalliin ynnä muualle lisärautoja, suunnittelijat ovat sitä varten. Lisärautaa asensin itse lähinnä sen takia, koska sitä sattui olemaan ylimääräisenä. No joo, kyllä siitä vielä hiukan vahvempi nyt tulee, mutta muuta konkreettista hyötyä tästä ei saa.

Kuten Kolmas Nainen laulaa:

"Sen yhden hemmon kotona,
oli seinä vahvempi autoa.
Se kai maksoi joka pennin takaisin"

No ainakin voin itse yhtyä lauluun, kun ei ainakaan materiaaleissa ole säästelty. Kaipa se maksaa joka pennin takaisin. Ainakin mielenrauhan muodossa.

Jukalla koukku pyöri myös vauhdikkaalla tavalla. Tietääpähän kenelle soitan, kun seuraavan kerran tarvitsen raudoituksessa apukäsiä. 

Kun autotallissa oli tehty isoimmat työvaiheet, menimme Jukan kanssa auttamaan Mikaa talon sisälle lattialämmityksen asennuksessa. Itsekin kokeilin muutaman kerran lattialämmitysputken kiinnittämistä sidontakoneella. En kuitenkaan millään pysynyt Mikan vauhdissa. Sain sidontakoneen lainaan Kvv-vastaavaltani (AP Nurminen) ja samalla saimme myös hyrrän, johon lattialämmityskaapeli asetettiin. Siitä oli helppo vetää asennukseen tarvittava määrä putkea, eikä solmuja synny. Parempi oli siis pysyä pois tieltä ja auttaa muilla keinoilla. Mika laittoikin minut loppujen lopuksi kytkemään putket jakotukkiin, joka olikin huomattavasti yksinkertaisempaa, mitä voisi aluksi kuvitella. Kunhan muisti kytkeä tulo- ja paluuputket oikeisiin jakotukkeihin ja oikeisiin paikkoihin jakotukissa. Edellisestä lattialämmitysputkien asennuksesta on vierähtänyt reilu kymmenen vuotta. Oli siis tosi hyvä, että sain tähän mukaani alan ammattimiehen. Hommat sujuivat huomattavasti helpommin ja jouhevammin. Kaikki kuivien tilojen lattialämmitykset oli kytketty muutamassa tunnissa.

Thermotechin lattialämmityssuunnitelma. Lattiaan tuli vain yksi "haistelija" joka oli piirretty keskelle olohuoneen lattiaa. Muut termostaatit mittaa lämpötilan ilmasta ja säätää lattialämmitystä sen mukaan. Lattian sisällä oleva haistelija auttaa lattialämmitystä pitämään lämmön tasaisena ja oikean lämpöisenä. Ilman että lattia tuntuu jaloissa liian kuumalta tai kylmältä. 

Yläpuolella olevassa kuvassa näkyy erikseen jokainen lattialämmityspiiri. Kuten kuvasta voi päätellä, seinien viereen tuli putket tiheämpään ja olohuoneen isojen ikkunoiden takia sinne tuli erikseen yksi niin sanottu "kuumapiiri", joka kulkee pelkästään isojen ikkunoiden edessä ja palaa takaisin jakotukkiin. Näin lämmitysteho saadaan ikkunoiden lähellä helposti kovemmaksi, koska mitä tarkemmin saadaan lämmitettyä lattiaa, sitä vähemmän kuluu hukkaenergiaa. Olohuoneeseen eli keskelle taloa tuli "kylmäpiiri", joka sijaitsee takan edessä. Se kohta tarvitsee kaikkein vähiten lämmitysenergiaa, koska keskeltä taloa ei lämpöä karkaa oikein mihinkään. Suurimmat lämpöhukat on seinien vieressä, erityisesti nurkissa ja ikkunoiden edessä.

Lattialämmityksen kytkentä kävi nopeasti sidontakoneella.

Eipä aikaakaan, kun Mika oli sitonut koneella kaikki kuivien tilojen lattialämmityskaapelit. Kuvan oikeassa reunassa näkyy myös hyrrä, johon lattialämmitysputki-paketti laitetaan.

Montaa selvää kuvaa ei Mikasta saanut otettua, oli kundilla niin kova tahti päällä. Oli vain parasta pysytellä pois tieltä ja valmistella seuraavan jakotukin kytkentä.

Kuvassa näkyy kaikki osat mitä jakotukin kytkennöissä käytettiin. Mutteri irti. Mutteri lattialämmitysputken läpi. Helmi putken päälle. Vastakappale asetetaan jakotukkiin. Putki painetaan vastakappaleeseen. Kiristetään putkitongeilla ja samalla painetaan toisella kädellä putkea jakotukkiin päin. Helppoa kuin heinänteko.

Takan kohdalle ei saa asentaa lattialämmityskaapelia. Eli mikäli tähän jäisi pelkkä takan varaus, tuntuu lattia kylmemmältä tältä kohtaa. Meidän tilanteessa sitä tilanetta ei pääse huomaamaan, koska takka asennetaan ennen muuttoa. Rakennusvaiheessa takan asennus on huomattavasti pienempi "riesa", kuin jälkikäteen asennettuna. Varaus pitää kuitenkin molemmissa tapauksissa olla takan alapuolella, joka kantaa takan painon.

Perjantai-iltana tontilla yksin työskennellessä kello oli jo vähän yli yhdeksän. Rehellisesti sanottuna kertaakaan tontilla ei ole ollut niin mahtava fiilis tehdä töitä. Boschin työmaaradio huusi vieressä, siellä soi Retroperjantai.  Raptori oli vierailemassa kanavalla ja heitti aika outoakin showta. Se ei tosin fiilistä häirinnyt. Mikäs siinä hitsatessa autotallin kulmavahviketta. Taitaa naapurit ja ohikulkijat pitää meikäläistä jo tarpeeksi hulluna muutenkin, siellä kun lauleskelin hitsausmaski päässä... Samaan aikaan kun puikko paloi, muutama ohikulkija näytti vaan peukkua meiningille. Sitten hitsisaumojen välissä vain istahti alas ja joi kylmän Sandelssin ja vain nautti olosta. Lähes kaikki oli valmiina lattiavalua varten ja vielä oli ruhtinaallisesti lauantai ja sunnuntai aikaa tehdä muita töitä työmaalla. Sitä onnellista rentoutunutta työnteon tunnetta on hankala kuvata sanoin, mutta sen ainakin tajusin etten ole ikinä "töissä" ollut yhtä onnellinen ja rentoutunut. Mistä tämmöinen "lievä" työnarkomaani muuten saa sitä fiilistä, kun talo on valmis? Joutuuko sitä heti rakentamaan uuden? Siitä se emäntä varmasti innostuisi. Eikös se sanonta olekin, että hullulla on halvat huvit ja idiootilla ilmaiset?

Perjantain hitsauspisteeni (lue karaokepaikkani).

Nostin kulman oikeaan korkoon ja kiinnitin sen muttereilla ja pulteilla muotin reunaan.

Kiinnitin kulmaraudan löytämilläni jatkomuttereilla ja pulteilla.

Koska jatkomuttereita ei ollut tarpeeksi, jouduin käyttämään perinteisiä muttereita. Kun niitä laittaa tarpeeksi monta peräkkäin, ei pultin kierre jää kiinni betoniin. Näin pultin saa nätisti irti valusta ja purettua vanerimuotin ilman, että tuhoaa huolella asetettua kulmarautaa. Mikäli betoni ei ole kunnolla kovettunut, voi betoni murtua helposti kulmaraudan kohdalta.

Pähkinän kuoressa siis kulmarauta asennetaan autotalleihin lähes aina, koska muuten autotallin kulma murtuu helposti ajan myötä auton renkaiden painon ja kulutuksen takia. Kulmaraudalla saadaan betonin kulma pitämään ryhtinsä myös tulevaisuudessa. Itse käytin 40mmx50mm 4 mm paksuista kulmarautaa. Kevyempikin riittää. Ostin paksumman K-Raudasta, koska paksumpaa rautaa on helpompi hitsata. Joistain kaupoista löytyy juuri tähän tarkoitukseen tehtyjä kulmarautoja, joissa on "viikset" valmiiksi hitsattuna. Niiden ansiosta kulmarauta pysyy paikoillaan betonissa. Ilman rautoja kulmarauta korkkaa betonista irti jo ensimmäisellä ajokerralla. Normaalisti viikset ovat näissä 4-6 mm paksuja. Koska tässä ei niitä ollut, hitsasin ylijäämäverkon palaset kiinni kulmarautaan. Mikäli kyseistä rautaa ei autotalliisi kuulu, pyydä työmiehiä asentamaan rauta. Minun asentama kulmarauta maksoi noin 20 euroa plus hiukan hitsausta ja omaa aikaa.

Autotallin lattiaan asennettiin sähkölämmityskaapeli. Tämä siitä syystä, ettei alunperin suuniteltu edes autotallin lattiaa tehtävän samaan aikaan kuin talon. Kustannussäästöjen takia tämä oli tärkeä säästökohde. Alunperin ei edes suunniteltu autotallin lattiaa tehtävän edes saman kalenterivuoden aikana, joten autotallille ei tehty varausta vesikiertoisen lattialämmitysputken asennukseen. Turvauduimme siis sähkökaapeliin, joka on ainakin hinnan puolesta todella halpaa tavaraa. Autotalliin asennettiin Devi DEViflex 18T 155m 2775W, joka lämmitystehona varmasti riittää autotalliin. Tällä on kuitenkin tarkoitus hakea mukavuutta. Kun ryömii lattialla auton alla, on mukavampaa, että lattian saa lämpimäksi. Myös mahdolliset lumien sulamisvedet saa nopeasti pois lattialtan nappia painamalla. Autotalliin on tulossa ilmalämpöpumppu myöhemmin suurella todennäköisyydellä, jonka tehtävänä on hoitaa autotallin lämmityspuoli. Sähkölattialämmitys on vain mukavuuslisä. Kuten ylläovela linkki kertoo, tämä johto maksaa alle 300 euroa. Jotenkin tuntuisi tyhmälle olla laittamalla autotalliin mitään lattialämmitystä. Eihän sitä ole pakko pitää päällä, mikäli oma lompakko tai omatunto ei sitä salli. Jälkeenpäin kun lattialämmityksen asennus ei enää onnistu. Lattialämmityskaapeli riitti juuri täydellisesti autotalliosuuteen. Rakennuksen perään tulee varasto, johon laitoin erikseen 400W lattialämmityskaapelin. Se oli jäänyt Mikalta ylimääräiseksi omasta taloprojektista. Näin saimme samalla molempiin tiloihin omat lämmitysyksiköt, tosin en tee väliseinää rakennukseen. Haluan, että autotalli jää isoksi ja hyllytilaa on myöhemmin enemmän. Mikäli joskus haluaa tehdä väliseinän, on lattialämmitys valmiiksi molemmilla puolilla. Sain Onniselta hyvän nyrkkisäännön lattialämmityksen mitoitukseen. 100W neliölle lämmitysteho on oikein mitoitettu lämmityksen teho. No meidän autotalli on 32 neliötä ja lämmitys tehoa on 31775W, eli juuri täydellinen.

Onneksi muistin soittaa sähkömiehelle ja ilmoittaa valupäivän. Kysyin tarvitseeko muita varauksia viedä betonin sisällä kun keittiösaarekkeen. Vastaus oli ettei tarvitse viedä muuta, kuin kolme varausputkea saarekkeelle. No onneksi soitimme, koska meillä olisi ollut vain yksi putki valussa... No lisäsimme kaksi putkea lisää, jotta kaikki tarpeelliset johdot saadaan vietyä saarekkeeseen. Sähkömiehemme (Proveko Oy) tuli käymään tontilla katsomassa talomme tilannetta. Samalla hän kysyi olimmeko testanneet lattialämmityskaapelien toimivuutta sähkömittarilla. Tähän oli pakko todeta, että testattaisiin jos osattaisiin ja olisi oikeat laitteet. Vesa kävi hakemassa pakettiautostansa mittarit ja muutaman minuutin päästä kuului jo huuto; "Kaikki ok!".

Laitoimme oven eteen 7,5 cm jaolla kaapelin ensimmäisen 60 cm oven paikasta mitattuna. Lopun autotallin laitoimme ohjeiden mukaan 15 cm jaolla. Oven eteen laitettiin tiukempi jako, koska ovi on kuitenkin autotallin huonoiten eristetty alue. Siitä karkaa eniten lämpöä pois, joten normaalilla tiheydellä lattia tuntuisi silti oven vieressä kylmältä. Näin toimitaan myös perinteisen vesikiertoisen lattialämmityksen kohdalla, mikäli talossa on isoja ikkuna-aukkoja kuten meillä.

Lauantaina palasimme tontille ja aloitimme työt huonosti lämmitetyssä "saunassa", jota talon sisälämpötila muistutti hyvinkin pitkälti. Sisällä oli yli 30 astetta lämmintä. Mikan kytkiessä lattialämmitysputkia kosteisiin tiloihin, tein varaukset kurakaivolle ja unidrainin kaivoille. Tein varaukset "kakkoskakkosesta" ja niittasin varauksen ympärille solumuovia irrotuskaistaksi. Näin varausten purkaminen on helpompaa. Varausten nurkista löimme 8 mm harjaterästapit finnfoamin rossipohjaeristeeseen. Näin varaukset eivät pääse liikkumaan mihinkään asennusvaiheen aikana. Tämän jälkeen surrasimme surrilangalla (raudotuksessa käytetty sidoslanka) varausten nurkat kiinni harjaterästappeihin. Sitten, kun olin lähdössä pois tontilta, suihkutin koko kakkoskakkosen alapuolen täyteen uretaania, jotta saadaan varausten läpi vietyä raudoitus yhtenäisenä. Vasta kaivojen asennusvaiheessa katkaisemme tarvittavat raudat pois edestä. Tein varauksista reilusti varsinaisia kaivoja isommat, jotta asennuksessa on enemmän pelivaraa. Tärkein muistettava asia varausten asennuksessa on se, että asentaa kakkoskakkosen yläreunan valukorkoon. Näin valumiesten on helpompi saada tehtyä kaadot kunnolla.

Varaukset paikoillaan, mutta vielä kiinnitys puuttuu.

Muistakaa tämä ennen varausten kiinnittämistä. Varmistakaa oikea sijainti ja se, ettei vesiputket osu kaivon kohdalle. Valun jälkeen vesiputkia ei liikutella enää montaa milliä, mikäli semmoinen sattuisi osumaan eteen.
Suihkutilan Unidrain-kaivon varaus ei suostunut pysymään valukorossa pelkillä harjateräksillä, joten jouduin asentamaan yhden tuen seinästä.
Molemmat varaukset on kiinnitetty uretaanilla. Seuraavana päivänä pääsee leikkaamaan ylimääräiset uretaanit varauksen ulkopuolelta. Ettei valun jälkeen uretaania tarvitse kaivaa betonin sisältä, vaan pelkästään kakkoskakkosten alapuolelta tarvitsee nyppiä ne pois.
Tässä on leikattu uretaanit pois varauksen ulkopuolelta. Tarkkasilmäinen huomaa, että varaus on irti seinästä. Tämä siitä syystä, että muuraan suihkun seinät Kahi-kivellä. Seinä kasvaa reilut 10 cm seinäkoolauksen pinnasta. Vasta tämän Kahi-seinän kylkeen tulee kaivot kiinni.

Mika sai asennettua loput kosteantilan lattialämmitysputket lauantaiaamuna.



Kaikki lattialämmityspiirit valmiina. Jakotukki pitää vielä suojata betoniroiskeilta valun ajaksi.

Sunnuntaina kävin vain ottamassa viimeiset kuvat ja tarkastamassa paikat. Emäntäkin tuli imuroimaan vielä kerran pohjan, ettei betonin pintaan tule styroksin roskia tai muitakaan ylläreitä. 
Autotallikin on täysin valuvalmis ja kaivot suojattu. Maalämmön tarkastuskaivo on nostettu valmiin lattiapinnan yläpuolelle noin sentin verram, jotta mahdollinen vesi ei valuisi kaivon aukosta. Tosin pohjalla on sepelipatja, joten kaikki sinne menevä vesi menee sepelipedin läpi aina kalliopinnalle asti, pois tontilta. Kaikki salaojat sijaitsee sepelipatjan sisässä. Meidän salaojissa ei ole vieläkään näkynyt tippaakaan vettä, eikä näy, koska talon pohja tulee aina olemaan kuiva.

Sunnuntaina Eemeli toi meille lainaan GoPro-kameransa, jotta saadaan tehtyä hyvä Timelapse-video. Videossa näkyy koko lattiavalu ensimmäisistä betonikuormista aina lattian suojaamiseen asti.

Tähän lopuksi haluisimme kiittää kaikkia teitä blogimme lukijoita. Teitä on enemmän, kun osasimme aluksi kuvitellakaan. Erityisesti lämmittää se, että ollaan pikkuhiljaa noustu Suomen luetuimpien rakennusblogien listalla. Kun aloitimme blogin pitämisen, ei pieneen mieleenkään tullut edes pääsevämme kyseiselle listalle. Nyt viikko toisensa jälkeen siellä ollaan nousta ja tällä hetkellä sijoitus oli maanantaina 12. luetuin rakennusblogi Suomessa. Painakaa siis tätä linkkiä ja halutessanne kohtaa "seuraa blogia", niin ehkä ensi viikolla nousemme listalla taas yhden pykälän.  



 



Mikko