Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kastelli. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kastelli. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 25. heinäkuuta 2018

Omakotitalon nykytilanne ja vauvauutisia


Pahoittelut pienestä hiljaisemmasta jaksosta blogin puolella. Tällä kertaa ei edes tarvitse keksiä tekosyitä, vaan aika blogin kirjoittamiselle on ollut kortilla. Pyöritän nimittäin tällä hetkellä omaa yritystä ja olen ollut muutamalle blogin lukijallekin töitä tekemässä. Lisäksi blogin kirjoittamisesta ei kukaan ole minulle missään vaiheessa palkkaa maksanut, joten tietenkin maksavat asiakkaat menevät blogin edelle.




Talo on siis rakennettu "valmiiksi" ja kuten monella muullakin rakentajalla, aina jotain on kesken. Kirjoittelen blogia siis jäljessä aina kun aikaa riittää. Lupaan, että koko taloprojekti tullaan kirjoittamaan loppuun asti. Joten ei siis huolta siitä. Pääsimme muuttamaan taloon tammikuussa 2018, eli hiukan meni tavoite "jouluksi kotiin" ohi. No mieluummin laadukkaasti rakentaen hyvä koti. Nyt onkin hiukan korvattavaa perheelle. Rakensin taloa yhdeksän kuukautta lähes yötä päivää osittain palkkatöiden ohella, onneksi osan ajasta pystyin keskittymään täysin talon rakentamiseen. Jos tyttäreltämme Kiralta kysyi missä isi on, vastaus oli: "Isi jakentaa taloa meille". No olihan se totta. Pelottavinta oli sen jälkeinen lausahdus: "Isona jakennan isin kanssa taloja"... Ei siinä, että rakentamisessa mitään vikaa olisi ammattina, toivon vain että tyttäreni innostuisi koulun käynnistä enemmän kuin minä ja löytäisi ammatin josta tykkää ja joka ei olisi niin suhdanneherkkä kuin rakennusala on. Tietenkin jos Kira oikeasti tykkää rakentamisesta, teen hänestä maailman parhaimman naistimpurin.




Kuitenkin takaisin itse otsikkoon. Kuten tarkkasilmäisimmät asuntomessukävijät ovat saattaneet  Kastellin Talopostista huomata,  meille on tulossa vauva. Lokakuussa perheemme kasvaa pienellä pojalla. Ehkä osaan sillon hetkeksi rauhoittua ja pitää muutaman päivän vapaata. Koko perhe odottaa pientä tulokasta enemmän kuin innoissaan. Terassi pitäisi varmaan tehdä valmiiksi viimeistään ensi kesäksi, jotta voisi viettää koko perheen kanssa siinä aikaa. Ja pihakin pitäisi tehdä valmiiksi. Kira täyttää ensi keväänä jo neljä vuotta, sehän on loistava ikä päästä kokeilemaan ruumiillista työtä. Heh. Luulisi ainakin koulun maistuvan paremmin kun tietää mikä sen vastakohta on 😉. Minusta on otettu ensimmäiset kuvat vasara kädessä 1-2 vuoden iässä, tein isäni neuvoilla (hän sahasi laudat) mummolleni kukkalaatikon.



PS. Talon rakennusajasta tuli otettua noin 6 000 valokuvaa, joten jokainen työvaihe on dokumentoitu ainakin kohtuu hyvin. Eli jokaiseen blogipäivitykseen tulee olemaan kuvamateriaalia vähintäänkin riittävästi. TM Rakennusmaailman toimittajalla oli hankaluuksia valita siitä määrästä lehtijuttuunsa valokuvat (Juttumme pääsi TM Rakennusmaailman messulehteen, joten sen saa mukaan asuntomessuilta tai lähimmästä lehtipisteestä). Kuulemma saisi kirjoitettua näistä kuvista ja blogistani useamman jutun. Hänen piti mahduttaa koko projekti neljälle sivulle.... Lopputulos meni kuitenkin kuudelle sivulle. No siihen omalla tyylilläni mahtuu juuri ja juuri perustusten tekeminen, tai tarkalleen ottaen niistä olevat blogipäivitykset vievät paljon enemmän tilaa kuin neljä lehden sivua.




Timpuri
Mikko Merelä

lauantai 17. helmikuuta 2018

Kastellin kanssa onnistuimme- video



Tässä Kastellin kuvaama video projektistamme. Kertokaa ihmeessä mitä piditte videosta. 


Videossa näkyy meidän koko perhe, sekä myös ystäväni Heikki (Renoworks Oy). Hän oli mukana tekemässä laatoituksia kosteisiin tiloihin.


Timpuri
Mikko Merelä

torstai 11. tammikuuta 2018

Tule tutustumaan Timpurin taloon viikonloppuna!


On siivottu, on raivattu, on kirottu... Mutta silti lopussa se kiitos seisoo. Eli ensiksi, pahoittelut lukijoille hiljaiselosta, mutta viimeiset päivät ovat olleet aika hektisiä. Muuton jälkeen jää enemmän aikaa keskittyä kirjoittamiseen. Talo rupeaa olemaan muuttovalmiissa kunnossa, muuttokatselmointi on enää tekemättä. Saunasta puuttuu vielä paneelit ja lauteet, ne ei kuitenkaan estä muuttoa. Blogitekstit tulevat ymmärrettävästi vähän "jälkijunassa", kaikki kuitenkin kirjoitetaan ja julkaistaan. Nyt teillä on mahdollisuus päästä kuitenkin näkemään ennakkoon timpurin hulluimmat ideat ja toteutukset.

Kaikkea en paljasta etukäteen, mutta paikan päällä pääsee ihmettelemään muun muassa Domuksen keittiökalusteista rakentamiani sänkyjä. Toinen sängyistä on tyttären majasänky, joka kiinnostaa varmasti myös perheen pienempiä. Ja miksei aikuisiakin, mahtuuhan sinne aikuinenkin leikkimään lapsen kanssa. Taitaa olla ainoa huone, joka on lähes valmiiksi sisutettu emännän toimesta, onhan siellä tyttäremme jo useammat leikit kerennyt leikkimään...

Vielä viimeiset imuroinnit ennen esittelyä. 

En tiedä saanko mainita tästä blogissa, mainitsen silti, tuskin se ketään haittaa. Kyseisenä näyttöviikonloppuna Kastellilla alkaa uusi kamppanja. Niistä kuitenkin kuulet paikan päällä varmasti lisää Heikinheimon Matilta. Sunnuntaina Matin kaverina näytössä on myös Tea Rinkinen. Ja tietenkin paikalla on Timpuri iha ittekkin. Vastailen mielelläni kysymyksiin, joten tulkaahan rohkeasti paikan päälle. 



Talossamme järjestetään siis  Kastellin talonäytös lauantaina ja sunnuntaina 13.-14.1.2018.
Tervetuloa jompana kumpana päivänä, tai miksei vaikka molempina klo 12:00-15:00.

Osoite on:
Ongenkoukku 1
01490 Vantaa 


Ohjeet talolle tuloon: Nikinmäen K-Supermarketin kohdilta käännös vasemmalle (Korsosta päin tultaessa) Pohjoiselle Nikinmäentielle ja ajetaan oikealla olevien luhtitalojen ohi. Talo on heti oikealla niiden jälkeen. Sitä ei voi olla huomaamatta, kyseessä on kulmatontti. 



PS. Meinasi unohtua, Kastelli tarjoaa talonäytössä kuumaa mehua ja keksiä.


Mikko

lauantai 6. tammikuuta 2018

IV-putket ja katon läpiviennit

Ennen puhallusvillan laittoa katolla pitää tietenkin olla kaikki tikissä. En nimittäin enää mene pyörimään puhallusvillaan... Siitä kun valitettavasti löytyy kokemusta, joten kateeksi ei sen alan miehiä käy yhtään. Mutta siis itse asiaan. Katolle asennetaan ensiksi läpiviennit samaan linjaan ja tämän jälkeen päästään putkien asennus ja eristystöihin. Läpivienneiksi valitsin Vilpen tuotteet, ne on varmasti Suomen eniten käytettyjä näissä hommissa. Postauksen lopussa on vastaus monta kertaa kysyttyyn kysymykseen, se siis yllätyksenä päivityksen lopussa.

Ensiksi merkkasin sopivat kohdat läpivienneille alapuolelta, poraamalla 8 mm metalliporanterällä reiät kattopeltiin. Siksi näin iso reikä "kerralla", jotta yläpuolelta pääsee heti sahaamaan reiän oikeankokoiseksi kuviosahalla.

Kuvassa on reiät vierekkäisissä pellin paloissa, vasemman puoleinen näkyy vähän heikommin. Tähän tulee vierekkäin radon tuuletus ja viemärin tuuletus läpiviennit.

Otin harjalta mitat sahaus sabluunan yläosaan, jonka avulla varmistettiin läpivientien sijainti olevan linjassa katon kanssa. Piirsin sahausviivat peltiin lyijykynällä. Siksi aina lyijäri, koska sen saa pyyhittyä pois kostutetulla sormella mikäli merkkaukseen tulee virheitä tai muuta vastaavaa. Sahaus sabluunassa on myös hyvät kuvalliset ohjeet asennuksen suorittamiseen, tämä tuli kiinnikkeiden kanssa Vilpen kattoläpivientipaketin mukana. Kun on valmista, kattoa ruvetaan sahaamaan. Merkkausten jälkeen pitää kuitenkin vielä kerran tarkistaa reiän sijainti, näin isoa reikää kun on hankala paikata ilman läpivientiä...

Koska itselläni ei ollut tarpeeksi lyhyttä terää kuviosahaan, tein sen itse leikkaamalla metalliterän poikki oikeasta kohdasta. Normaalit peltisakset ei sovellu tähän käyttöön, joten älkää ottako minusta mallia. Käytin vanhoja peltisaksia, jotka menevät kohta metallin kierrätykseen. Rälläkkä olisi ollut paras tähän hommaan, tosin Boschin akkurälläkkäni oli kaverilla lainassa. Ja kun on pari vuotta työskennellyt vain akkutyökaluilla, ei enää johtokoneita halua edes käyttää. En meinaan halunnut koskea terällä aluskatteeseen, vaan leikkaan sen erikseen mattoveitsellä muutamaa senttiä katon läpivientiaukkoa
pienemmäksi.

Terän lyhennys onnistui täydellisesti, vain pelti ja lautakoolaus meni poikki. Aluskatteeseen ei tullut naarmuakaan. Tämä ei tosin aina onnistu, ei tarvita kun pieni tuulenvire niin aluskate nousee terään kiinni. Kuitenkin se ei ole maailman loppu, tietenkin tiiviimmän lopputuloksen saa jättämällä aluskatteen hiukan tiukaksi läpiviennin kohdalta.

Aluskate on leikattu ja seuraavaksi asennetaan kaulus. Kaulukseen pitää laittaa liimamassaa reilusti tiiviyden  varmistamiseksi. Liimamassan valinnassa pitää ottaa huomioon UV-kestävyys ja elastisuus. Kattopelti kun elää, pitää liimamassan joustaa sen mukana. Lisäksi auringon valo ei saa pilata liimamassan ominaisuuksia. Pitää myös varmistaa liimamassan soveltuminen muovi- ja metalliosien liimaamiseen ja tiivistämiseen. Tarkista läpiviennin kauluksen kumin puhtaus ennen liiman laittoa, tarvittasessa pyyhi pölyt vaikka oman paidan reunaan. Jostain kumman syystä näissä osissa tuntuu olevan aina iso kerros pölyä vaikka tuotteet on uusia... Merkillistä.

Sitten liimauksen perään kiinnitetään itsari (itseporautuva) ruuvit, ne on parhaita pellin läpäisyn ansiosta. Näissä itsareissa ei ole tiivistettä mukana, kun muoviosan alapuolella on omat tiivisteet.

Pahvilaatikko kannattaa pitää lähietäisyyksillä kun kiinnittää läpiviennin kauluksia, siihen on helppo pyyhkästä ylimääräiset liimamassat. Pahvilaatikossa saa helpoiten kannettua kaikki tarvittavat osat katolle, lisäksi siinä saa vietyä roskat pois.

Tämän jälkeen otetaan kuminen kaulus ja asennetaan se paikalleen. Tätä kyseistä kaulusta kutsutaan työmailla kortsukaulukseksi. On meinaan muutamat vitsit kuultu: "Onko kortsu varmasti kunnolla paikallaan ettei käy vahinkoja?" Heh. Yksinäni asentaessa tiputin osan reiästä ja menin asentamaan sen paikalleen katon alle. Kaikkein helpoin tämä on asentaa yläpuolelta, toisen kaverin ruuvatessa ruuvit alapuolelta.

Ruuveilla molemmista päistä kaulus kiinni.

Laitoin liimamassaa kortsukauluksen ja aluskatteen väliin, halusin varmistaa tällä läpiviennin tiiviyden. Käsittääkseni tämän liimaaminen ei ole pakollista, itse kuitenkin aina halunnut varmistaa tiiviyden liimamassalla. Tämän jälkeen painoin "piikit" aluskatteesta läpi saaden kortsun tiiviisti kiinni aluskatteeseen.

Liimamassan jälkeen laitoin ylimääräistä höyrynsulkuteippiä kortsun ympärille. Ja kyllä, tämä on kaikki ylimääräistä, mutta miksi ei tekisi parempaa jos tarvikkeita löytyy mitkä menisivät muuten roskiin.

Sitten läpiviennin putket.

Kortsun kaulukset pitää muistaa kiinnittää muovikaulusten reikiin. Alla siitä tarkempi kuva toisesta kuvakulmasta.

Putki vain painetaan kiinni kaulukseen. Kuvan alareunassa näkyy se, miten kortsun kaulukset tulevat kiinni asennuskaulukseen.


Joissain IV-hatuissa on valmiina vatupassi, tämä nopeuttaa asennustyötä merkittävästi. Valitettavasti kaikissa läpivienneissä ei ole vielä kyseistä "lisävarustetta" mukana. Joten asennus onnistuu myös passilla.

Ruuvit asennetaan kauluksen kylkeen, jotta putki pysyy kauluksessa kiinni. Osa lukijoistani saattaa ihmetellä miksi toisen putken päällä on teipattu muovipussi. Vastaus on yksinkerainen. Se on viemärin tuuletusputki, siihen ei saa edes asentaa hattua päälle! Muuten talvella kostea, viemäristä tuleva höyry jäädyttää hatun umpeen jo pikku pakkasilla. Ja kun viemärin tuuletus on jäätynyt umpeen voi sisällä ruveta tuoksumaan, no sanotaanko että se sama tavara jonka viemäriin laskit... Se on siis ainoa tuuletusputki minkä päälle ei hattua saa laittaa. Tämä estää vesisateen ja elukoiden pääsemisen putkistoihin, viemärin tuuletuksen kannalta sillä ei ole merkitystä. Mikään elävä olento ei mene lähellekkään sitä putkea, siksi se katolle sijoitetaankin. Lisäksi vesisateen meneminen putkeen ei haittaa yhtään, se korkeentaan vähentää tuoksun määrää. Siellä kun vettä on kaupungin verkostoissa jo valmiiksi muutama litra.

En päässyt samaan aikaan asentamaan jäteilman (IV-koneen ilmanpoisto) läpiviennin putkea ja hattua paikalleen. Kävi nimittäin ostotilanteessa pienimuotoinen amatööri moka... IV-poistoputki kun on kokoa 160 mm, pitää se tietenkin olla vähintään sen paksuinen koko matkan. Normaali läpivientikaulukseen (kuten ylläolevissa kuvissa oli) voi asentaa maksimissaan 160 mm putken. Ongelma tulee siinä, kun läpivientikauluksen kohdalle ei mahdu eristeitä. Ja kuitenkin kaikki putket pitää olla valmiiksi eristettyjä ja eristeet pitää saada asennettua myös kauluksen kohdalle. Eli jouduin käydä ostamassa tilalle XL kauluksen ja XL kaulukseen sopivan 160 mm eristetyn putken. Kuvassa näkyy hyvin osviittaa kuinka isosta pöntöstä on kysymys. Kuvassa putken oikealla puolella on 18 litran maalipönttö, onneksi paino ei ollut yhtä paljon kuin maalipöntössä. Sain siis yksin kannettua putken katolle tikkaita pitkin. 

Vilpen XL kauluksen asennus sujuu samalla tavalla kun normaalinkin kauluksen asennus. Erona on vain osien koko.


Sain Mikan kaveriksi putkien asennus ja eristyshommiin. Mika on minua 30 cm lyhyempi, joten hänellä liikkuminen ahtaissa tiloissa on helpompaa, onhan hän ollut 8 vuotta päivittäin tekemässä ahtaissa tiloissa putkimiehen töitä muutenkin.

Jokainen putki eristettin Armaflex eristeellä, kuvassa on menossa jäteilman putken eristys. Liimalla kiinnitettiin jokainen Armaflexin osa toisiinsa. Liiman päälle laitettiin vielä Armaflex teippi.

Pahoittelut huonoa kuvaa, parempaa ei löytynyt eristyksen loppuvaiheista.

Joissain suunnitelmissa Armaflex riittää täysin putkien eristeeksi, niin puhallusvillojen sekaan kun niiden yläpuolelle. Asensimme kuitenkin normaalin 5 cm kanavaeristeen Armaflexin päälle. Normaali nyrkkisääntö on, että putkien ympärillä pitäisi olla vähintään 10 cm villaa mikäli putki on kylmässä tilassa ja puhallusvillan sisällä 5 cm. 

Eristeet leikattin oikeaan kokoon kämpän sisällä ja laitettiin ne jätesäkkiin. Näin niitä on helppo kuljettaa katolle ja pölyä ei lennä joka puolelle kuljetuksen aikana.

Jäteilma eristettiin osuudesta joka jää villatilan yläpuolelle. Lisäksi kiinnitimme reikäpannalla putket kiinni kattotuoleihin ja rakententeisiin.

Tässä näkyy miksi 160 mm putkelle pitää olla XL kaulus. Meidän 2 cm Armafex ja 5 cm villa mahtui nipin napin kauluksen sisään.

Jäteilman alkupään putkisto eristettiin myös lisävillalla. Se kun nousee korkeimmassa kohtaa lähes puhallusvillan yläpintaan asti.

Kuvassa aloitamme juuri radon putkiston ja jäteilman eristämistä.

Toisesta kuvakulmasta eristyksen aloitusta.

Viemärin tuuletus ja radon putkelle asennettiin koolinki putkien kannakkeeksi. Näin putket pysyvät paikallaan paremmin ja pannat estävät sivuttaisliikkeen. Kaato pitää muistaa ottaa huomioon! Koska kyseessä on viemärin tuuletus, jonne sataa vesi sisään.

Putket on alapäässä lähes yhdessä, koska tulevat saman kotelon sisään kodinhoitohuoneen nurkasta. Villa teipataan jokaisesta reunasta ja saumasta, lisäksi rautalanka asennetaan valmiin teipatun ja eristetyn villan päälle. Rautalangalla on todella tärkeä tehtävä, se estää villan irtoamisen. Koska alumiiniteipistä häviää (jossain vaiheessa talon elinkaarta) liimapito, täten paketti pitää pysyä kasassa pelkän rautalangan avulla. Rautalanka pyöritetään suht "tiukkaan" eristeen ympäri, kuitenkaan puristamatta villaa täysin kasaan. Tarkoitus on rautalangan avulla saada eriste pysymään putken päällä vaikka ilman teippiä tai muita kikkoja. Lanka on kuivassa tilassa lähes ikuinen ja toimii "mekaanisena" kiinnikkeenä, eikä täten ikinä väsy tai menetä pitoaan.

Haluan vielä erikseen korostaa rautalangan käyttöä kanava villoituksissa. Olen nähnyt taloja, joissa on lähdetty säästämään tässä kohtaa. No lopputuloksen asukkaat maksavat ennemmin tai myöhemmin. Rautalanka ei paljoa maksa, eikä sen laitto vie aikaa muutamaa pinuuttia pidempää per putki. Mikäli villa irtoaa teipin liimapinnan irtoamisen takia, voi pahimmassa tapauksessa lopputuloksena olla homepesäke kondenssiveden ansiosta. Jokainen kuitenkin päättää asian itse ja missä haluaa säästää, vai haluaako säästää rahaa näissä asioissa jotta voi myöhemmin palkata homekoiran etsimään pesäkkeitä. Oman talon kohdalla pitää olla tarkkana eikä tyytyä "standardiin" tai lauseeseen "näin näitä on aina tehty". AINA voi tehdä paremmin. AINA voi oppia uutta. Lähes jokaisessa tapauksessa missä talon sisälle tulee IV-venttiileistä tipottain vettä, syypää on huonosti eristetty IV-putki.

Olen myös törmännyt moneen taloon, jossa ei ole eristetty putkia puhallusvillan sisälle jääviltä alueilta. Tämä jakaa myös rakentajien mielipiteitä, onhan putkien ympärillä puhallusvillaa reilusti. Itse kuitenkin haluan eristää kaikki putket kunnolla, vaikka ne jäisi kokonaan puhallusvillan sisään. Parhaassa tapauksessa 10 cm IV-putken ympärillä on puhallusvillaa 20 cm per puoli. Vaarana kuitenkin on mahdollinen puhallusvillan painuminen, monesti IV-putkien alapuolelle jää koloja villan painuessa kasaan. Ja lisäksi mikäli mahdolliset elukat vintillä peuhaisivat tai asunnosta puuttuisi tuulenohjaimet, voivat nämä liikutella puhallusvillaa katon sisällä. Ei välttämättä niin paljon että asukas alapuolella asuessa sitä huomaisi, muuten kuin hyvin hitaasti sähkönkulutuksen noustessa. Kuitenkin riskejä ei kannata tämän asian takia ottaa, meinaan olen itse useammaan kerran joutunut menemään kattojen sisään kun puhallusvilla on asennettu. Voin kertoa, ettei se ole mukavaa eikä halpaa lystiä jälkeenpäin lapioida puhallusvilloja tieltä pois, asentaa eristeet putkien ympärille ja lapioida puhallusvillat takaisin. Puhumattakaan vielä pölyn määrästä ja todella ahtaista tiloista.


Talonäytös


Meiltä on monesti tästä kysytty ja nyt se tulee, nimittäin viimeinen talonäyttö. Tosin tämä talonäytös on kaksipäiväinen. Edellisessä näytössä kävi kahdessa tunnissa lähes 100 ihmistä. Joten laajensimme näytön aikaa ja teimme siitä kaksipäiväisen. Talo on lähes valmis, viimeiset tarkastukset enää ennen muuttoa. Blogi tulee silti järjestyksessä ja muuton jälkeen löytyykin paremmin aikaa kirjoittamiseen. Jos saisi vaikka hiukan nopeammin tekstejä ulos kun kerran viikossa.


Talossamme järjestetään siis  Kastellin talonäytös lauantaina ja sunnuntaina 13.-14.1.2018.
Tervetuloa jompana kumpana päivänä, tai miksei vaikka molempina klo 12:00-15:00.

Osoite on:
Ongenkoukku 1
01490 Vantaa 


Ohjeet talolle tuloon: Nikinmäen K-Supermarketin kohdilta käännös vasemmalle (Korsosta päin tultaessa) Pohjoiselle Nikinmäentielle ja ajetaan oikealla olevien luhtitalojen ohi. Talo on heti oikealla niiden jälkeen. Sitä ei voi olla huomaamatta, kyseessä on kulmatontti. 


Tervetuloa katsomaan taloa, olen itse paikalla molemmissa näytöissä. Eli mikäli teillä on kysymyksiä, vastaan niihin mieluusti paikan päällä. Ja mikäli herää kysymyksiä esimerkiksi Kastelli talopaketin ostoon liittyen niin paikalla on Heikinheimon Matti, jonka avustuksella saatte varmasti mieluisen talokaupan järjestymään.

Nähdään  siis Ongenkoukussa! 😊


Mikko

sunnuntai 29. lokakuuta 2017

Kuikka-takan muuraus (osa 1)


Takka on paljon muutakin kuin vain lämmön lähde. Se on myös sisustuselementti.  Ulkonäkö oli siis todella tärkeässä roolissa takan valinnassa.

Kuvassa on Kastellin perustakka. Suurimpaan osaan Kastellitaloista asennetaan kuvan mukainen takka, tosin eri sävyvaihtoehdoilla. Laatat, rappauksen ja tietenkin luukkujen värisävyn pääsee ostaja päättämään tietenkin itse.

Kastellin rakentajatukun kautta (kastellin talopaketin ostajien oma tukkukauppa) olisi saanut todella halvalla perinteisen takan. Kuitenkaan Kastellitukun tarjoama takka ei miellyttänyt meidän silmää ja siitä puuttui tärkein ominaisuus, eli ulkopuolen laatta. Olen nimittäin nähnyt niin monessa kohteessa miltä rapatun takan kylki näyttää, kun lapset on kosketelleet sitä rasvaisilla käsillä. Ne jäljet imeytyy rappaukseen kunnolla ja saa kokonaan pois vain uudelleen rappaamalla tai maalamalla. Me haluttiin täysin laatoitettu takka, koska se on helppo pitää puhtaana.

Laatoitettu Kuikka-takka.

No mennään itse asiaan. Me valitsimme Uuniseppien takan nimeltä Kuikka. Se oli ulkonäöltään tarpeeksi moderni meidän makuumme ja sopi talon tyyliin. Koko takan levyiset laatat tuovat ulkonäön lisäksi vähän laattasaumoja ja on täten helpompi pitää puhtaana. Painoakin takalla on 1100 kiloa eli sitä voidaan kutsua oikeaksi varaavaksi takaksi. Välillä näkee joillekin asiakkaille myytyjä 600 kilon takkoja "varaavana". Maalaisjärkikin jo sanoo, että mitä painavampi takka, sitä enemmän se pystyy varaamaan lämpöä itseensä ja täten lämpö hehkuu asuntoon pidempään. Valitsimme piipuksi Shiedel:in teräshormin, koska se on ulkonäöllisesti hienoin vaihtoehto. Takan päältä lähtevän teräshormin asiosta saamme takkaan niin sanotun "tuplakierron". Näin takka myös lämpeää nopeammin ja takka ottaa talteen mahdollisimman paljon lämpöenergiaa.

Siinä se takka on palasina lavalla. Makeeta ajatella, että kohta saan lämmittää omaa taloani hukkapolttopuilla.

Meillä taisi olla tuuriakin matkassa takan asentamisessa . Saimme nimittäin asentajaksi Aigarin. Hän on asentanut elämänsä aikana lähes tuhat takkaa. Joten luotto muurariin oli kova. Pääsin samalla oppimaan uutta. Jossain vaiheessa muurari kysyi, miksi haluan tietää ja osata takan toiminnasta ja sen asentamisesta. Kerroin, että haluan oppia myös ne työvaiheet, joita en itse osaa. Haluan nimittäin tietää vähintäänkin sellaisten työvaiheiden edri vaiheet ja tietää sen miten rakenteet toimivat. Itselläni on kova tiedonjano tälläisiä asioita kohtaan ja mielenkiinto oppia uutta tulee tuskin koskaan loppumaan omalta kohdaltani. 

Käyn tekstissä läpi muutamia juttuja, joita opin Aigarilta. Kuvia tuli otettua todella paljon, joten käydään takan muuraus läpi kuva kuvalta.

Aluksi takka mitoitettiin paikalleen ja suojapahvit leikattiin pois lattiasta.

Lähtökivi muurataan lattiaan kiinni. Meidän lähtökivi oli mennyt keskeltä halki kuljetuksessa, koska se oli pakattu huonosti kasan alimmaiseksi. Kuten voi arvata, ennen tämän kiven asennusta ei saa mitään muuta kiveä paikalleen. Onneksi lähtökiven halkeama ei haittaa mitenkään takan rakennetta, kunhan se vain kiinnitetään hyvin laastilla. Muurataan niitä takkoja pienemmistäkin kivistä. Olen joskus nähnyt, että takkamuurari rakensi lähtökiven tiilistä. Tärkeintä on että lähtöalusta on suorassa, koska kyseinen takka on elementteinä kasattavaa mallia.

Lähtökiven jälkeen pääsee kasaamaan kuorikiviä paikalleen. Ne lensivät paikalleen aika vauhdilla.

Tulipesän taakse tuli tulenkestävä villa, jossa on folio tulipesän puolella. Myös luukun puolelle tuli tulenkestävää villaa, mutta siinä ei ollut foliota. Kuulemma villat asennetaan takan elämisen takia, näin takan sisä- ja ulkokiville jää tarvittava elämisvara. Jos sisäpuolen kivet olisivat kiinni ulkokuoressa, lämmetessä takka ei pääsisi elämään normaalisti.

Sisäpuolen kivet menivät myös nätisti järjestyksessä paikalleen molemmin puolin tulipesää. Reunakivissä on kaksi reikää, koska kyseessä on niin sanottu tuplakierto takka. Tuplakierto tulee takkoihin aina, kun takassa on yläpuolella liitos hormistoon. Mikäli takassa on alaliitos, se on silloin aina vain normaali kiertoilmatakka. Muistakaa tämä kun olette ostamassa takkaa! Tiedän tapauksia, joissa takkamyyjä on myynyt lisähinnasta tuplakierron, vaikka se olisi tullut kyseiseen takkaan automaattisesti. Olkaa siis tarkkana.

Muurarin apumies valmisteli jokaisen kiven ennen asennusta. Hän kävi kaikki kulmat ja reunat läpi, poisti niistä tarvittavat epätasaisuudet ja kantoi kivet sisään muurarin pyytämässä järjestyksessä.

Muurarin tarkkuus ihmetytti suuresti, hän jopa putsasi sudilla jokaisen savukanavan muurausroiskeet. Ainakin jokainen kanava on puhdas ja siellä kulkee ilma hyvin, kun yhtään roiskeita ei ole jäänyt sinne. Ne nyt tuskin vaikuttavat hirveämmin ilmavirran liikkumiseen. Olen joskus joutunut purkamaan vanhan takan ja jonkin verran piippua, ne oli täynnä muurarin saumalaastia. Kaikki piiloon jäävät osat siis. Ja hyvin oli siinäkin vanha takka toiminut monia kymmeniä vuosia. Ainoa mikä sen tuhosi, oli kymmenien vuosien käyttämättömyys. Muurari käytti laastin levitykseen uunin kulmassa olevaa limupullon pohjaa. Kuulemma kun massa on oikeanlaista, sen levitys on tuolla tavalla nopeaa ja mikä tärkeinta, sotkua tulee mahdollisimman vähän.

Muurari myös pesi tulipesän tarkasti käyttäen apunaan reilusti vettä ja normaalia pesusientä.

Muurari putsaa juuri tulipesän laastiroiskeita.

Tulipesä sai arinan paikalleen. Arina on tuliperän alla oleva valurautainen ritilikkö, jonka kautta tuhka tippuu tuhkaluukkuun. Arinan läpi tulee takan korvausilma. Uunin takaseinä on erilaista kiveä kuin muualla uunissa. Kyseinen kivi meinaan kestää erittäin paljon lämpöä.

Tässä näkyy hyvin tuplakierron toimintaperiaate. Tämän kiven päälle tulee sytytyspellin kiinnityskivi, joka näkyy seuraavassa kuvassa. Kun sytytyspelti on kiinni, savu joutuu kiertämään takaisin alaspäin takan etunurkissa olevista koloista. Sitten savu nousee takaisin ylös takanurkissa olevista koloista. Tästä johtuu nimitys tuplakierto. Mikäli sytytyspelti on auki takassa, savut menee suoraan piippuun ilman, että savu kiertää takan sisällä ollenkaan. 

Sytytyspellin kiinnityskivi paikallaan. Kuten tarkkasilmäinen on varmasti huomannut, ulkokuoren kivet kiinnitetään erilaisella laastilla. Sisäkivien laasti kestää huomattavasti paremmin lämpöä kuin ulkokuoren laasti. Onhan tulipesässä liekin takia aika paljon kovempi lämpötila kuin takan ulkokuoressa.

Kuvassa näkyy sytytyspellin kiinnitys ja sen taakse muurattu kivenpalanen. Nyt tietää missä asennossa sytytyspelti on pelkän ulkopuolen kahvan vilkaisulla. Jos se on vaakasuunnassa, sytyspelti on kiinni. Mikäli kahva on puolestaan pystysuunnassa, sytytyspelti on auki. 

Sytytyspellin yläpuolelle tuli kiinteä yksireikäinen kivi. Tämän reiän päälle tulee savupelti. Tämän jälkeen takkaan asennettaan yksi ulkokuorikivi päälle.

Savupellin alapuolelle tuli ohutta palovillaa. Savupelti oli "giljotiini"tyyppinen, eli sen saa kiinni tiiviisti. 

Savupelti asetettiin paikalleen ja sen ympärille tuli palovillaa. Muurari vielä tiivisti savupellin muurauslaastia apuna käyttäen.

Nyt päälle asetettiin enää päätykivi. Se oli viimeinen kivi takan rakenteisiin liittyen.

Takka asennettin palomääräysten mukaisesti irti seinästä. Rako on 11 cm ja se muurattiin "umpeen" 10 cm tiilellä. Näin takan taakse jää tila, jossa ilma pääsee kiertämään vapaasti.

Takka on nyt muurattu paikalleen, seuraavaksi on piipun vuoro.

Piippun paikka merkattiin aluksi kattoon ja varmuuden vuoksi muurari teki kattoon pienen reiän. Hän tutki sitä kautta kädellä, ettei vahingoita vahingossa sähköjohtoja.

Tässä on talon teräspiiput nätisti pahvilaatikoiden sisällä ja kevyitä kuin mitkä. Harkoista piipulle olisi tullut huomattavasti enemmän painoa ja tietenkin aikaa kulunut enemmän...

Kun kattogyprocin läpi oli menty, saivat muurarit linjattua reiän katolle. Se merkattiin katon läpi poraamalla siihen reikä alapuolelta.

Sitten alapuolelta teräspiippu asennettiin paikalleen ja perään laitettiin peite pala, joka peittää sahausaukon. Sahausaukko on kuitenkin reilusti isompi varoetäisyyksien takia.

Piippu on paikallaan alapuolelta.

Peltikatossa on nyt reikä valmiina. He tekivät aluskatteeseen tähden muotoisen reiän, joka teipataan piipun kylkeen kiinni.

Höyrysulun läpivientiin tuli erikseen läpivientikumi. Se myös teipattiin jokaisesta reunasta tiiviisti höyrysulkuun.

Tämän jälkeen putken ympärille pujotettiin palovilla elementit.

Palovillapalasten jälkeen ympärille tuli vielä teräksinen suoja. Näin varmistetaan ettei piipun lähelle pääse mikään palava materiaali tai muu vastaava.

Loput piipun osat pujotettiin ylhäältä käsin. Kuvassa näkyy myös hyvin piipun rakenne. Se muodostuu kahdesta osasta; ulko- ja sisäkuori. Näiden välinen tila on täynnä palovillaa, joka estää piipun lämpenemisen liian kuumaksi.

Piippu paikallaan. Muurarit teippasivat peltiaukon kiinni ja pellittivät sen ympäristön seuraavana päivänä. Piipunhattu oli rehellisesti sanottuna pettymys. Tilauskaavakkeissa ei puhuttu mitään rosterisesta hatusta. Ainosastaan se, että sisälle jäävät osat ovat valkoisia ja ulos jäävät harmaita. Tästä tein siis reklamaation ja luojan kiitos, sain tilalle toisen hatun. Olisin muuten joutunut maalaamaan hatun oikean väriseksi. Omaan silmään kun se olisi pistänyt todella pahasti...

Pakko sanoa tähän väliin yksi sananlasku, joka opetettiin minulle raksalla jo pikkupoikana.

"Ammatti muurari käy talossa vain kerran, toista kertaa ei tarvitse käydä koko elinaikana."

Sananlasku pitää kyllä paikkansa. Mikäli siis rakenteista pidetään huolta ja tarkastetaan ne tarpeen mukaan. 


Jaoin suosiolla tämän päivityksen kahteen osaan. Seuraava osa julkaistaan muutaman päivän päästä ja se käsittelee takan laatoitusta aina ensituliin asti.


Mikko